Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?
Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa.
Miksi perustaa mesikasvikesanto?
Mesikasvikesanto, kukkaniitty, pölyttäjäpelto. Lyhyesti sen tarkoituksena on tarjota pölyttäjille ravintoa. Miksi perustaa mesikasvikesanto? Motivaatiotekijät voivat olla esimerkiksi seuraavat:
- pölyttäjien suojelu
- hunajantuotanto
- pölytyksestä hyötyvät viljelykasvit
- maataloustuet
- pellon kasvukunnon parantaminen
- estetiikka
Pölyttäjien suojelu
Sadassa vuodessa pölyttäjien elinympäristöille on käynyt surkeasti. Perinnebiotooppien eli kukkaniittyjen, ketojen ja metsälaidunten määrä on laskenut 1,5 miljoonasta hehtaarista 20 000 hehtaariin. Äärimmäisen nopea ja äärimmäisen radikaali muutos, johon pölyttäjät on pakotettu sopeutumaan.
Asun maatalousvaltaisessa kunnassa, jossa aakeat laakeat viljapellot täyttävät maiseman. Lisäksi löytyy kuivaa kangasmetsää erikoisesta harjuluonnosta. Välillä mietin, missä pölyttäjien olisi tarkoitus ruokailla? Kuivat kangasmetsät, saati viljapellot, eivät tarjoa kovin kummoista ravintoa. Jos minulla on mahdollisuus tarjota erakkomehiläisille ja kimalaisille kukkaketoja, miksi en tekisi niin?
Hunajantuotanto
Suuri rakkauteni eli hunajantuotanto oli minulle tärkeä syy perustaa mesikasvikesanto. Viljelemällä mehiläisille kasveja on mahdollista taata hyvä hunajasato. Olen tykästynyt yksikukkahunajiin ja hifistelyn kannalta on ainutlaatuista hallita hunajantuotantoa jo kasvitasolta lähtien. Koko maassa vain harva pystyy tekemään näin. Yleensä ollaan vierailla mailla ja toimitaan muiden armoilla.
Pölytyksestä hyötyvät viljelykasvit
Mehiläisten tekemä pölytystyö on marjoille, hedelmille sekä monille valkuais- ja öljykasveille merkittävä tekijä sadon onnistumisen kannalta. Se vaikuttaa sekä sadon määrään että laatuun. Vaikka pölyttäjillä on arvoa euroissa, on niillä toki myös itseisarvoa osana luonnon monimuotoisuutta.
Mesikasvikesannon perustaminen on mahdollisuus sekä lisätä viljelymaiseman monimuotoisuutta että houkutella pölyttäjät paikalle juuri ennen pölytyksestä hyötyvän viljelykasvin kukintaa.
Maataloustuet
Politiikassa on mielestäni tehty yksi aidosti pölyttäjiä hyödyttävä päätös. Keväällä 2019 tuli viherryttämistuen ekologisen alan uudeksi kesantotyypiksi mesikasvikesanto. Aiemmin oli hyvinkin pulmallista valita tukihaussa se ”oikea täppä” kun kyseessä oli pölyttäjäpelto.
Mikä ihmeen ekologinen ala? Siihen kuuluvat kesannot ja typensitojakasvit tietyin ehdoin. Maakunnissa, joissa on pieni metsäala suhteessa peltopinta-alaan, vaaditaan maatiloilla vähintään viisi prosenttia tällaista alaa. Vaatimus on voimassa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Kesantotyyppejä on erilaisia. Olisi hullua, jos pölyttäjille varta vasten kylvetty kukkapelto olisi arvoltaan sama, kuin pelkästään sängelle jätetty pelto, johon kasvaa pari hassua heinänkortta. Siispä mesikasvikesanto sai muita kesantoja suuremman painokertoimen. Se lasketaan painokertoimella 1,5 eli 1 hehtaari mesikasvikesantoa lasketaan tukihaussa 1,5 hehtaariksi.
Maataloudessa mesikasvikesantoon hyväksytään kasveiksi aitohunajakukka, mesikät, apilat sekä näiden seokset.
Pellon kasvukunnon parantaminen
Kaikki pellot eivät ole keskenään samanarvoisia. On huippukunnossa olevia peltoja, ok peltoja, ongelmalohkoja sekä tarpeettomia joutomaita. Meillä valikoitui mesikasvipelloiksi yksi huippupelto, yksi ongelmapelto ja yksi joutomaa.
Mesikasvikesantoon voi valita kasveja tarpeen mukaan: kaipaako maaperä ehkä lisää orgaanista ainesta tai typpeä? Onko maaperä tiivistynyt?
Estetiikka
Estetiikalla on merkitystä maaseudun imagon kannalta. Mikäpä päihittäisi kesäisen kukkapellon?
Meillä on pihapelto, joka näkyy ikkunasta ja jonka ohi kävelen lukuisia kertoja päivässä. Olisi hullua pitää siinä mitään muuta, kuin silmiä hivelevää kukkaketoa.
