Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely

Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa.

Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi.

Peltolohkot

Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini “mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto, viljelemätön joutomaa sekä yksi ongelmallinen pelto.

Pihapelto on kasvukunnoltaan hyvää multamaata. Se näkyy ikkunasta ja sijaitsee tien vieressä, joten esteettiset seikat olivat suurin syy saada siihen pölyttäjäpelto. Ajattelin myös, että pihapellosta olisi helppoa seurata kukinnan vaiheita.

Joutomaa on ollut pitkään viljelemätön hietamaa ja siinä haluttiin yksinkertaisesti parantaa maan rakennetta. Sekin sijaitsi aivan tilakeskuksen vieressä.

Ongelmalohko (nimeltään Pirunpelto) on rikkojen valtaama ja vesitaloudeltaan ongelmallinen pelto. Se on vanhaa suonpohjaa, joten hieman jännitti mesikasvien menestyminen kyseisessä maalajissa. Hunajakukalle ei missään nimessä suositella märkää maata, mutta kesä armahti minua ollen kuivahko. Märkyydestä ei siis aiheutunut ongelmia.

Ennen kylvöä kaikki pellot kynnettiin ja äestettiin kahteen kertaan. Siemenseos kylvettiin 2 cm syvyyteen ja sen jälkeen pellot jyrättiin.

Mesikasvikesannon siemenseos

Hehtaaria kohden siemenseos näytti tältä:

• 7 kg hunajakukka (lajike Boratus)
• 7 kg alsikeapila
• 7 kg valkoapila (lajike SW Hebe)
• 3 kg valkomesikkä

Mesikasvikesannon viljelyyn tarvittavat siemenet ostettiin Hunajayhtymältä, Hankkijalta ja Lantmännen Agrolta. Siementen yhteishinta viidelle hehtaarille oli noin 700 euroa. Tällä potilla olisi kylvänyt noin 10 hehtaaria, jos kylvökoneen säädöt olisivat olleet kohdallaan

Oli hieman harmillista, etteivät kaupalliset toimijat olleet heti reagoineet mesikasvikesantoon. Olisin tietysti halunnut ostaa valmiin siemenseoksen.

Mietittäessä maatalouspolitiikkaa, ilmastonmuutoskysymyksiä ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista on aivan selvää, että pölyttäjäpellot tulevat yleistymään. Jos siis satut olemaan siemenseosten kanssa tekemisissä, tässä ilmainen kaupallinen vinkki. Saisinko kiitos valmiin siemenseoksen mesikasvikesantooni?

Siispä hankin siemenet kolmesta eri paikasta. Hankinnan puolesta ei ollut ihan yksinkertaista tämä mesikasvikesannon viljely. Siemenet sekoitettiin ämpärillä kottikärryissä. Siemenet olivat keskenään hyvin erikokoisia, mistä päättelin, ettei kylvöjäljestä välttämättä tule kovin tasainen.

Kalusto(n puute)

Kalustossa pohdittiin vähän, että olisiko ollut tarvetta piensiemenlaatikolle. Sellainen maksaa tonnin, joten se olisi ollut hiukan kova investointi pölyttäjäpeltoa ajatellen. Onneksi vanha kansa kylvi iloisesti pienisiemenistä heinää, siispä kaivettiin kaikista muinaisin kalusto esille.

Usko tai älä, mesikasvikesanto kylvettiin vuoden 1959 Fordson Major -traktorilla ja ikivanhalla Nasta-kylvökoneella. Tämä on sellaista kalustoa, jota löytyy joka toisesta ladosta. Traktorissa ei ole edes hyttiä, joten kyseessä on tosirakkaus pölyttäjiä kohtaan.

Kylvökoneen säätö laitettiin neloselle, mutta myöhemmin se muutettiin pienimmälle mahdolliselle. Siementä tuli runsaamman puoleisesti, joten kasvustosta tuli suunniteltua tiheämpi.

Mesikasvikesannon aikataulu

Täällä Varsinais-Suomessa Loimaalla oli aikataulu seuraava:

• 7.-11.5. kylvö kolmelle peltolohkolle
• 22.5. ensimmäiset hunajakukat pinnalla
• 17.6. hunajakukan kukinta alkaa
• 22.6. ensimmäiset kimalaiset
• 23.6. ensimmäiset mehiläiset, 5-10 % kukista auki
• 24.7. ensimmäinen valkomesikkä kukkii, hunajakukka hiipuu
• 29.7. valkomesikkä dominoi, ensimmäiset apilat kukkivat
• 31.7. hunajakukan kukinta on päättynyt
• 5.8. ensimmäisen lohkon niitto (murskaus), apilat edelleen kukassa
• 5.9. viimeisen lohkon niitto (murskaus)

Aikataulu oli pohdittu tarkasti etukäteen niin, että pölyttäjäpellosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty hunajantuotantoa ajatellen. Tässä onnistuttiin ja kukinnan jaksotus oli myös ihanteellinen. Syksyllä kukkivat apilat vielä iloisesti (murskauksen jälkeenkin), joten niistä mehiläiset saivat laadukasta siitepölyä talveen valmistautumista varten.

Kylvön ja ensimmäisten taimien pintaan ilmestymisen välillä oli paljon turhautumista ja epätoivoa koko projektin myttyyn menemisestä. Loppujen lopuksi mesikasvikesanto onnistui viljelyn puolesta erinomaisesti.

Lohkojen väliset kasvuerot olivat suuret. Alkuvaiheessa kasvuunlähdössä oli noin viikko eroa parhaan ja huonoimman lohkon välillä. Loppuvaiheessa eroa oli jo lähes kuukausi (mitä tulee niittotarpeeseen). Hunajakukka menestyi parhaiten parhaalla (multavalla) pellolla. Valkomesikkä ja apilat tuntuivat arvostavan suonpohjaa ja menestyivät siellä paremmin.

Vinkit mesikasvikesannon perustamiseen

• valitse heikommat, ei-hyvin-tuottavat lohkot ja näkyvällä paikalla olevat pellot mesikasvikesannolle
• siementen hankkiminen tuottaa hieman vaivaa, joten ne kannattaa hankkia ajallaan
• tee viljelytoimenpiteet ajoissa: hunajantuotannolle suurimman hyödyn saat kylvämällä mesikasvikesannon heti pääkasvien kylvön jälkeen
• kalustolla ei tarvitse hifistellä: mesikasvikesannon voi menestyksekkäästi perustaa museokalustolla ja pienemmässä mittakaavassa lapiolla ja käsin haraamalla
• mikäli pellossa on valkomesikkää, niitä kasvusto kun ensimmäiset mesikät alkavat päättää kukintaa eli tuleentua