Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi.
Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä
Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset mehiläiset ja opin katsomaan, aloin näkemään mehiläispesiä joka paikassa.
Mehiläistarha on yhdestä tai useammasta mehiläispesästä koostuvan rykelmän sijaintipaikka. Mehiläistarha ei suinkaan putkahda tietylle paikalle sattumalta.
Mehiläistarhan paikalle on muutama kriteeri. Sen läheisyydessä pitää olla mehiläisille sopivia ravintokasveja ja juomapaikka. Mehiläisten kiitoradalla ei saisi olla kävelytietä, etteivät ne vahingossa kopsahda otsaasi keruulennollaan.
Mehiläistarhaajan hyvinvointia ajatellen tulee mehiläistarhan viereen päästä autolla. Kymmenien kilojen painoiset hunajalaatikot on hankala kantaa usean sadan metrin päähän.
Mehiläistarhalle tarvitaan maanomistajan lupa ja sen sijainti pitää ilmoittaa viranomaiselle. Tehtaiden, kaatopaikkojen ja vastaavien läheisyys on ehdoton ei, koska ne eivät sovi yhteen puhtaan suomalaisen hunajan tuottamisen kanssa.
Kuva: Vantaan kaupunki
Katrinebergin kartano
Ajelen pieniä ja mutkaisia teitä Vantaanjokilaakson maaseutumaisemassa. Rajoitus on 60. Olen kehä kolmosen ulkopuolella.
Jalopuiden reunustaman tien päässä kohoaa 200-vuotias empiretyylinen kartano. Se tuntuu piilotetulta. Vielä hetki sitten se oli myös unohdettu.
Vantaan kaupunki otti pari vuotta sitten ryhtiliikkeen kartanon kunnostamisessa. Katrinebergistä tuli kansalaistoiminnan keskus ja vantaalaisten olohuone. Kesäisin kartanolla on kotieläinpiha ja kahvila. Katrinebergillä on tapahtumia ympäri vuoden, katso täältä menovinkit.
Olen vapaaehtoisena pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksissä ja kuulin kartanolle perustettavasta kotieläinpihasta. Mitä olisi kotieläinpiha ilman kaikista pienimpiä kotieläimiä?
Suostuttelua ja hyviä perusteluita tarvittiin. Ollaan rehellisiä – usein mehiläiset nähdään pistävänä uhkana eikä niinkään elintärkeinä pölyttäjinä.
Katrinebergin kartanolle on valittu erityisen säyseitä mehiläisiä. Niitä voi turvallisesti tarkkailla lyhyen matkan päästä myös ilman suojapukua.
Mehiläiset lisäävät kotieläinpihan ja kartanoympäristön monimuotoisuutta. Niiden sijainti Katrinebergillä on minulle tapa tehdä mehiläistarhaus näkyväksi.
Mehiläiset pölyttävät tehokkaasti Katrinebergille tulevien palstojen kasvit taaten muhkeat marjat. Lisäksi pidän tärkeänä, että hunajallani on tarina ja se on tuotettu merkityksellisellä paikalla.
Vantaan kaupunki on ollut edelläkävijä ottaessaan mehiläiset mailleen. Yhteistyön tuloksena on moni tutustunut mehiläisiin pesävierailuilla ja päässyt maistelemaan lajihunajia 200-vuotiaassa kartanossa. Katrinebergin kartanolla tuottamani hunaja voitti Uudenmaan paras hunaja -kilpailun, tästä ei siis mehiläistarhapaikka enää parane!
Teksti kuuluu artikkelisarjaan mesikasvikesannon perustamisesta. Täältä pääset lukemaan edellisen osan Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?. Kukkien ominaisuudet pölyttäjien kannalta Kukalla ja kukalla on eroa. Kaikki kukkivat kasvit eivät suinkaan hyödytä pölyttäjiä. Kukan suuruudesta tai väristä ei voi päätellä, onko se pölyttäjiä kiinnostava. Pölyttäjät voivat saada kukkivista kasveista ravintoa sekä pesä- ja talvehtimispaikkoja. Moni luonnonvarainen pölyttäjä… Lue lisää
Lue käyttöohjeet ennen mehiläispesän hankintaa. Muuten joudut pyydystämään uudet lemmikkisi naapurin savupiipusta. En suosittele. Mehiläistarhaajan koulutus Mehiläistarhaukseen ei ole olemassa yhtä oikeaa opintietä. Ala on vanha kuin taivas ja käytännössä et voi oppia kaikkea kirjasta saati YouTubesta. Jokaisella mehiläistarhaajalla on omanlainen tyyli hoitaa mehiläisiä ja siitä huolimatta mehiläiset pärjäävät mainiosti. Itse etsin aina yhtä oikeaa… Lue lisää
Tämä tarina sai alkunsa treffeillä. Nimittäin Keskon järjestämillä Lähiruokatreffeillä, jonne vuosittain kootaan pientuottajia. Samaan aikaan oli käynnissä K-kampuksen esittely vaikuttajille, tuskinpa sattumaa. Olen jo parina vuonna edustanut ainoana mehiläistarhaajana hunaja-alaa Lähiruokatreffeillä. Esimerkiksi pienpaahtimoita ja pienpanimoita siellä on paikalla pilvin pimein. Kenties jonain päivänä hunaja on niin suuri trendi, että hunajantuottajista muodostuukin merkittävä osuus näytteilleasettajista. Puhetta… Lue lisää
Mehiläistarhat esittelyssä: Katrinebergin kartano
Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi.
Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä
Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset mehiläiset ja opin katsomaan, aloin näkemään mehiläispesiä joka paikassa.
Mehiläistarha on yhdestä tai useammasta mehiläispesästä koostuvan rykelmän sijaintipaikka. Mehiläistarha ei suinkaan putkahda tietylle paikalle sattumalta.
Mehiläistarhan paikalle on muutama kriteeri. Sen läheisyydessä pitää olla mehiläisille sopivia ravintokasveja ja juomapaikka. Mehiläisten kiitoradalla ei saisi olla kävelytietä, etteivät ne vahingossa kopsahda otsaasi keruulennollaan.
Mehiläistarhaajan hyvinvointia ajatellen tulee mehiläistarhan viereen päästä autolla. Kymmenien kilojen painoiset hunajalaatikot on hankala kantaa usean sadan metrin päähän.
Mehiläistarhalle tarvitaan maanomistajan lupa ja sen sijainti pitää ilmoittaa viranomaiselle. Tehtaiden, kaatopaikkojen ja vastaavien läheisyys on ehdoton ei, koska ne eivät sovi yhteen puhtaan suomalaisen hunajan tuottamisen kanssa.
Katrinebergin kartano
Ajelen pieniä ja mutkaisia teitä Vantaanjokilaakson maaseutumaisemassa. Rajoitus on 60. Olen kehä kolmosen ulkopuolella.
Jalopuiden reunustaman tien päässä kohoaa 200-vuotias empiretyylinen kartano. Se tuntuu piilotetulta. Vielä hetki sitten se oli myös unohdettu.
Vantaan kaupunki otti pari vuotta sitten ryhtiliikkeen kartanon kunnostamisessa. Katrinebergistä tuli kansalaistoiminnan keskus ja vantaalaisten olohuone. Kesäisin kartanolla on kotieläinpiha ja kahvila. Katrinebergillä on tapahtumia ympäri vuoden, katso täältä menovinkit.
Jos olet kiinnostunut kartanoelämästä, kurkkaa Tony Hagerlundin kirjoittama teksti vierailusta Katrinebergin kartanolle. Tony käy tutustumassa pääkaupunkiseudun kartanoihin aina tilaisuuden tullen, upea harrastus!
Miten mehiläiset löysivät tiensä kartanolle?
Olen vapaaehtoisena pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksissä ja kuulin kartanolle perustettavasta kotieläinpihasta. Mitä olisi kotieläinpiha ilman kaikista pienimpiä kotieläimiä?
Suostuttelua ja hyviä perusteluita tarvittiin. Ollaan rehellisiä – usein mehiläiset nähdään pistävänä uhkana eikä niinkään elintärkeinä pölyttäjinä.
Katrinebergin kartanolle on valittu erityisen säyseitä mehiläisiä. Niitä voi turvallisesti tarkkailla lyhyen matkan päästä myös ilman suojapukua.
Mehiläiset lisäävät kotieläinpihan ja kartanoympäristön monimuotoisuutta. Niiden sijainti Katrinebergillä on minulle tapa tehdä mehiläistarhaus näkyväksi.
Mehiläiset pölyttävät tehokkaasti Katrinebergille tulevien palstojen kasvit taaten muhkeat marjat. Lisäksi pidän tärkeänä, että hunajallani on tarina ja se on tuotettu merkityksellisellä paikalla.
Vantaan kaupunki on ollut edelläkävijä ottaessaan mehiläiset mailleen. Yhteistyön tuloksena on moni tutustunut mehiläisiin pesävierailuilla ja päässyt maistelemaan lajihunajia 200-vuotiaassa kartanossa. Katrinebergin kartanolla tuottamani hunaja voitti Uudenmaan paras hunaja -kilpailun, tästä ei siis mehiläistarhapaikka enää parane!
Aiheeseen liittyvät
Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta
Teksti kuuluu artikkelisarjaan mesikasvikesannon perustamisesta. Täältä pääset lukemaan edellisen osan Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?. Kukkien ominaisuudet pölyttäjien kannalta Kukalla ja kukalla on eroa. Kaikki kukkivat kasvit eivät suinkaan hyödytä pölyttäjiä. Kukan suuruudesta tai väristä ei voi päätellä, onko se pölyttäjiä kiinnostava. Pölyttäjät voivat saada kukkivista kasveista ravintoa sekä pesä- ja talvehtimispaikkoja. Moni luonnonvarainen pölyttäjä… Lue lisää
Millainen on mehiläistarhaajan koulutus?
Lue käyttöohjeet ennen mehiläispesän hankintaa. Muuten joudut pyydystämään uudet lemmikkisi naapurin savupiipusta. En suosittele. Mehiläistarhaajan koulutus Mehiläistarhaukseen ei ole olemassa yhtä oikeaa opintietä. Ala on vanha kuin taivas ja käytännössä et voi oppia kaikkea kirjasta saati YouTubesta. Jokaisella mehiläistarhaajalla on omanlainen tyyli hoitaa mehiläisiä ja siitä huolimatta mehiläiset pärjäävät mainiosti. Itse etsin aina yhtä oikeaa… Lue lisää
Kesä Kreetta Järvenpään matkassa
Tämä tarina sai alkunsa treffeillä. Nimittäin Keskon järjestämillä Lähiruokatreffeillä, jonne vuosittain kootaan pientuottajia. Samaan aikaan oli käynnissä K-kampuksen esittely vaikuttajille, tuskinpa sattumaa. Olen jo parina vuonna edustanut ainoana mehiläistarhaajana hunaja-alaa Lähiruokatreffeillä. Esimerkiksi pienpaahtimoita ja pienpanimoita siellä on paikalla pilvin pimein. Kenties jonain päivänä hunaja on niin suuri trendi, että hunajantuottajista muodostuukin merkittävä osuus näytteilleasettajista. Puhetta… Lue lisää