Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi.
Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä
Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset mehiläiset ja opin katsomaan, aloin näkemään mehiläispesiä joka paikassa.
Mehiläistarha on yhdestä tai useammasta mehiläispesästä koostuvan rykelmän sijaintipaikka. Mehiläistarha ei suinkaan putkahda tietylle paikalle sattumalta.
Mehiläistarhan paikalle on muutama kriteeri. Sen läheisyydessä pitää olla mehiläisille sopivia ravintokasveja ja juomapaikka. Mehiläisten kiitoradalla ei saisi olla kävelytietä, etteivät ne vahingossa kopsahda otsaasi keruulennollaan.
Mehiläistarhaajan hyvinvointia ajatellen tulee mehiläistarhan viereen päästä autolla. Kymmenien kilojen painoiset hunajalaatikot on hankala kantaa usean sadan metrin päähän.
Mehiläistarhalle tarvitaan maanomistajan lupa ja sen sijainti pitää ilmoittaa viranomaiselle. Tehtaiden, kaatopaikkojen ja vastaavien läheisyys on ehdoton ei, koska ne eivät sovi yhteen puhtaan suomalaisen hunajan tuottamisen kanssa.
Kuva: Vantaan kaupunki
Katrinebergin kartano
Ajelen pieniä ja mutkaisia teitä Vantaanjokilaakson maaseutumaisemassa. Rajoitus on 60. Olen kehä kolmosen ulkopuolella.
Jalopuiden reunustaman tien päässä kohoaa 200-vuotias empiretyylinen kartano. Se tuntuu piilotetulta. Vielä hetki sitten se oli myös unohdettu.
Vantaan kaupunki otti pari vuotta sitten ryhtiliikkeen kartanon kunnostamisessa. Katrinebergistä tuli kansalaistoiminnan keskus ja vantaalaisten olohuone. Kesäisin kartanolla on kotieläinpiha ja kahvila. Katrinebergillä on tapahtumia ympäri vuoden, katso täältä menovinkit.
Olen vapaaehtoisena pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksissä ja kuulin kartanolle perustettavasta kotieläinpihasta. Mitä olisi kotieläinpiha ilman kaikista pienimpiä kotieläimiä?
Suostuttelua ja hyviä perusteluita tarvittiin. Ollaan rehellisiä – usein mehiläiset nähdään pistävänä uhkana eikä niinkään elintärkeinä pölyttäjinä.
Katrinebergin kartanolle on valittu erityisen säyseitä mehiläisiä. Niitä voi turvallisesti tarkkailla lyhyen matkan päästä myös ilman suojapukua.
Mehiläiset lisäävät kotieläinpihan ja kartanoympäristön monimuotoisuutta. Niiden sijainti Katrinebergillä on minulle tapa tehdä mehiläistarhaus näkyväksi.
Mehiläiset pölyttävät tehokkaasti Katrinebergille tulevien palstojen kasvit taaten muhkeat marjat. Lisäksi pidän tärkeänä, että hunajallani on tarina ja se on tuotettu merkityksellisellä paikalla.
Vantaan kaupunki on ollut edelläkävijä ottaessaan mehiläiset mailleen. Yhteistyön tuloksena on moni tutustunut mehiläisiin pesävierailuilla ja päässyt maistelemaan lajihunajia 200-vuotiaassa kartanossa. Katrinebergin kartanolla tuottamani hunaja voitti Uudenmaan paras hunaja -kilpailun, tästä ei siis mehiläistarhapaikka enää parane!
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää
Olipa kerran mehiläistarhaaja, joka vihasi luontoa, koska siellä oli muurahaisia vihasi metsää, koska siellä oli karhuja vihasi luonnonsuojelijoita, koska he suojelivat karhuja vihasi metsänomistajia, koska karhut asuvat metsässä vihasi maanviljelijöitä, koska he levittivät kasvinsuojeluaineita vihasi muita mehiläistarhaajia, koska heidän mielipiteensä olivat vääriä vihasi mehiläistarvikekauppoja, koska ne olivat ahneita vihasi ruokakauppoja, koska ne olivat ahneita,… Lue lisää
Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa. Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi. Peltolohkot Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini ”mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto,… Lue lisää
Mehiläistarhat esittelyssä: Katrinebergin kartano
Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi.
Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä
Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset mehiläiset ja opin katsomaan, aloin näkemään mehiläispesiä joka paikassa.
Mehiläistarha on yhdestä tai useammasta mehiläispesästä koostuvan rykelmän sijaintipaikka. Mehiläistarha ei suinkaan putkahda tietylle paikalle sattumalta.
Mehiläistarhan paikalle on muutama kriteeri. Sen läheisyydessä pitää olla mehiläisille sopivia ravintokasveja ja juomapaikka. Mehiläisten kiitoradalla ei saisi olla kävelytietä, etteivät ne vahingossa kopsahda otsaasi keruulennollaan.
Mehiläistarhaajan hyvinvointia ajatellen tulee mehiläistarhan viereen päästä autolla. Kymmenien kilojen painoiset hunajalaatikot on hankala kantaa usean sadan metrin päähän.
Mehiläistarhalle tarvitaan maanomistajan lupa ja sen sijainti pitää ilmoittaa viranomaiselle. Tehtaiden, kaatopaikkojen ja vastaavien läheisyys on ehdoton ei, koska ne eivät sovi yhteen puhtaan suomalaisen hunajan tuottamisen kanssa.
Katrinebergin kartano
Ajelen pieniä ja mutkaisia teitä Vantaanjokilaakson maaseutumaisemassa. Rajoitus on 60. Olen kehä kolmosen ulkopuolella.
Jalopuiden reunustaman tien päässä kohoaa 200-vuotias empiretyylinen kartano. Se tuntuu piilotetulta. Vielä hetki sitten se oli myös unohdettu.
Vantaan kaupunki otti pari vuotta sitten ryhtiliikkeen kartanon kunnostamisessa. Katrinebergistä tuli kansalaistoiminnan keskus ja vantaalaisten olohuone. Kesäisin kartanolla on kotieläinpiha ja kahvila. Katrinebergillä on tapahtumia ympäri vuoden, katso täältä menovinkit.
Jos olet kiinnostunut kartanoelämästä, kurkkaa Tony Hagerlundin kirjoittama teksti vierailusta Katrinebergin kartanolle. Tony käy tutustumassa pääkaupunkiseudun kartanoihin aina tilaisuuden tullen, upea harrastus!
Miten mehiläiset löysivät tiensä kartanolle?
Olen vapaaehtoisena pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksissä ja kuulin kartanolle perustettavasta kotieläinpihasta. Mitä olisi kotieläinpiha ilman kaikista pienimpiä kotieläimiä?
Suostuttelua ja hyviä perusteluita tarvittiin. Ollaan rehellisiä – usein mehiläiset nähdään pistävänä uhkana eikä niinkään elintärkeinä pölyttäjinä.
Katrinebergin kartanolle on valittu erityisen säyseitä mehiläisiä. Niitä voi turvallisesti tarkkailla lyhyen matkan päästä myös ilman suojapukua.
Mehiläiset lisäävät kotieläinpihan ja kartanoympäristön monimuotoisuutta. Niiden sijainti Katrinebergillä on minulle tapa tehdä mehiläistarhaus näkyväksi.
Mehiläiset pölyttävät tehokkaasti Katrinebergille tulevien palstojen kasvit taaten muhkeat marjat. Lisäksi pidän tärkeänä, että hunajallani on tarina ja se on tuotettu merkityksellisellä paikalla.
Vantaan kaupunki on ollut edelläkävijä ottaessaan mehiläiset mailleen. Yhteistyön tuloksena on moni tutustunut mehiläisiin pesävierailuilla ja päässyt maistelemaan lajihunajia 200-vuotiaassa kartanossa. Katrinebergin kartanolla tuottamani hunaja voitti Uudenmaan paras hunaja -kilpailun, tästä ei siis mehiläistarhapaikka enää parane!
Related Posts
Mustan mehiläisen hunaja
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää
Oodi mehiläistarhaajalle
Olipa kerran mehiläistarhaaja, joka vihasi luontoa, koska siellä oli muurahaisia vihasi metsää, koska siellä oli karhuja vihasi luonnonsuojelijoita, koska he suojelivat karhuja vihasi metsänomistajia, koska karhut asuvat metsässä vihasi maanviljelijöitä, koska he levittivät kasvinsuojeluaineita vihasi muita mehiläistarhaajia, koska heidän mielipiteensä olivat vääriä vihasi mehiläistarvikekauppoja, koska ne olivat ahneita vihasi ruokakauppoja, koska ne olivat ahneita,… Lue lisää
Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely
Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa. Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi. Peltolohkot Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini ”mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto,… Lue lisää