Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi.
Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä
Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset mehiläiset ja opin katsomaan, aloin näkemään mehiläispesiä joka paikassa.
Mehiläistarha on yhdestä tai useammasta mehiläispesästä koostuvan rykelmän sijaintipaikka. Mehiläistarha ei suinkaan putkahda tietylle paikalle sattumalta.
Mehiläistarhan paikalle on muutama kriteeri. Sen läheisyydessä pitää olla mehiläisille sopivia ravintokasveja ja juomapaikka. Mehiläisten kiitoradalla ei saisi olla kävelytietä, etteivät ne vahingossa kopsahda otsaasi keruulennollaan.
Mehiläistarhaajan hyvinvointia ajatellen tulee mehiläistarhan viereen päästä autolla. Kymmenien kilojen painoiset hunajalaatikot on hankala kantaa usean sadan metrin päähän.
Mehiläistarhalle tarvitaan maanomistajan lupa ja sen sijainti pitää ilmoittaa viranomaiselle. Tehtaiden, kaatopaikkojen ja vastaavien läheisyys on ehdoton ei, koska ne eivät sovi yhteen puhtaan suomalaisen hunajan tuottamisen kanssa.
Kuva: Vantaan kaupunki
Katrinebergin kartano
Ajelen pieniä ja mutkaisia teitä Vantaanjokilaakson maaseutumaisemassa. Rajoitus on 60. Olen kehä kolmosen ulkopuolella.
Jalopuiden reunustaman tien päässä kohoaa 200-vuotias empiretyylinen kartano. Se tuntuu piilotetulta. Vielä hetki sitten se oli myös unohdettu.
Vantaan kaupunki otti pari vuotta sitten ryhtiliikkeen kartanon kunnostamisessa. Katrinebergistä tuli kansalaistoiminnan keskus ja vantaalaisten olohuone. Kesäisin kartanolla on kotieläinpiha ja kahvila. Katrinebergillä on tapahtumia ympäri vuoden, katso täältä menovinkit.
Olen vapaaehtoisena pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksissä ja kuulin kartanolle perustettavasta kotieläinpihasta. Mitä olisi kotieläinpiha ilman kaikista pienimpiä kotieläimiä?
Suostuttelua ja hyviä perusteluita tarvittiin. Ollaan rehellisiä – usein mehiläiset nähdään pistävänä uhkana eikä niinkään elintärkeinä pölyttäjinä.
Katrinebergin kartanolle on valittu erityisen säyseitä mehiläisiä. Niitä voi turvallisesti tarkkailla lyhyen matkan päästä myös ilman suojapukua.
Mehiläiset lisäävät kotieläinpihan ja kartanoympäristön monimuotoisuutta. Niiden sijainti Katrinebergillä on minulle tapa tehdä mehiläistarhaus näkyväksi.
Mehiläiset pölyttävät tehokkaasti Katrinebergille tulevien palstojen kasvit taaten muhkeat marjat. Lisäksi pidän tärkeänä, että hunajallani on tarina ja se on tuotettu merkityksellisellä paikalla.
Vantaan kaupunki on ollut edelläkävijä ottaessaan mehiläiset mailleen. Yhteistyön tuloksena on moni tutustunut mehiläisiin pesävierailuilla ja päässyt maistelemaan lajihunajia 200-vuotiaassa kartanossa. Katrinebergin kartanolla tuottamani hunaja voitti Uudenmaan paras hunaja -kilpailun, tästä ei siis mehiläistarhapaikka enää parane!
Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa. Tekstini jatkona on Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely. Miksi perustaa… Lue lisää
Tykkään raottaa ovea ammattikuntani takahuoneeseen. Tämä teksti on julkaistu pääkirjoituksena 14.4.2020 ilmestyneessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mehiläinen-lehdessä nro 2/2020. Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa Suomalaiset ovat rajoittaneet kokoontumiset kymmeneen yksilöön ja pysyttelevät sisätiloissa. “Vältä sosiaalisia kontakteja. Saat ulkoilla, kunhan et tapaa muita ihmisiä”, kuului hallituksen ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Ajattelin uuden mehiläistarhauskauden nousseen pääuutisiin, sillä kuvaus sopii… Lue lisää
Olipa kerran mehiläistarhaaja, joka vihasi luontoa, koska siellä oli muurahaisia vihasi metsää, koska siellä oli karhuja vihasi luonnonsuojelijoita, koska he suojelivat karhuja vihasi metsänomistajia, koska karhut asuvat metsässä vihasi maanviljelijöitä, koska he levittivät kasvinsuojeluaineita vihasi muita mehiläistarhaajia, koska heidän mielipiteensä olivat vääriä vihasi mehiläistarvikekauppoja, koska ne olivat ahneita vihasi ruokakauppoja, koska ne olivat ahneita,… Lue lisää
Mehiläistarhat esittelyssä: Katrinebergin kartano
Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi.
Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä
Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset mehiläiset ja opin katsomaan, aloin näkemään mehiläispesiä joka paikassa.
Mehiläistarha on yhdestä tai useammasta mehiläispesästä koostuvan rykelmän sijaintipaikka. Mehiläistarha ei suinkaan putkahda tietylle paikalle sattumalta.
Mehiläistarhan paikalle on muutama kriteeri. Sen läheisyydessä pitää olla mehiläisille sopivia ravintokasveja ja juomapaikka. Mehiläisten kiitoradalla ei saisi olla kävelytietä, etteivät ne vahingossa kopsahda otsaasi keruulennollaan.
Mehiläistarhaajan hyvinvointia ajatellen tulee mehiläistarhan viereen päästä autolla. Kymmenien kilojen painoiset hunajalaatikot on hankala kantaa usean sadan metrin päähän.
Mehiläistarhalle tarvitaan maanomistajan lupa ja sen sijainti pitää ilmoittaa viranomaiselle. Tehtaiden, kaatopaikkojen ja vastaavien läheisyys on ehdoton ei, koska ne eivät sovi yhteen puhtaan suomalaisen hunajan tuottamisen kanssa.
Katrinebergin kartano
Ajelen pieniä ja mutkaisia teitä Vantaanjokilaakson maaseutumaisemassa. Rajoitus on 60. Olen kehä kolmosen ulkopuolella.
Jalopuiden reunustaman tien päässä kohoaa 200-vuotias empiretyylinen kartano. Se tuntuu piilotetulta. Vielä hetki sitten se oli myös unohdettu.
Vantaan kaupunki otti pari vuotta sitten ryhtiliikkeen kartanon kunnostamisessa. Katrinebergistä tuli kansalaistoiminnan keskus ja vantaalaisten olohuone. Kesäisin kartanolla on kotieläinpiha ja kahvila. Katrinebergillä on tapahtumia ympäri vuoden, katso täältä menovinkit.
Jos olet kiinnostunut kartanoelämästä, kurkkaa Tony Hagerlundin kirjoittama teksti vierailusta Katrinebergin kartanolle. Tony käy tutustumassa pääkaupunkiseudun kartanoihin aina tilaisuuden tullen, upea harrastus!
Miten mehiläiset löysivät tiensä kartanolle?
Olen vapaaehtoisena pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksissä ja kuulin kartanolle perustettavasta kotieläinpihasta. Mitä olisi kotieläinpiha ilman kaikista pienimpiä kotieläimiä?
Suostuttelua ja hyviä perusteluita tarvittiin. Ollaan rehellisiä – usein mehiläiset nähdään pistävänä uhkana eikä niinkään elintärkeinä pölyttäjinä.
Katrinebergin kartanolle on valittu erityisen säyseitä mehiläisiä. Niitä voi turvallisesti tarkkailla lyhyen matkan päästä myös ilman suojapukua.
Mehiläiset lisäävät kotieläinpihan ja kartanoympäristön monimuotoisuutta. Niiden sijainti Katrinebergillä on minulle tapa tehdä mehiläistarhaus näkyväksi.
Mehiläiset pölyttävät tehokkaasti Katrinebergille tulevien palstojen kasvit taaten muhkeat marjat. Lisäksi pidän tärkeänä, että hunajallani on tarina ja se on tuotettu merkityksellisellä paikalla.
Vantaan kaupunki on ollut edelläkävijä ottaessaan mehiläiset mailleen. Yhteistyön tuloksena on moni tutustunut mehiläisiin pesävierailuilla ja päässyt maistelemaan lajihunajia 200-vuotiaassa kartanossa. Katrinebergin kartanolla tuottamani hunaja voitti Uudenmaan paras hunaja -kilpailun, tästä ei siis mehiläistarhapaikka enää parane!
Aiheeseen liittyvät
Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?
Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa. Tekstini jatkona on Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely. Miksi perustaa… Lue lisää
Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa
Tykkään raottaa ovea ammattikuntani takahuoneeseen. Tämä teksti on julkaistu pääkirjoituksena 14.4.2020 ilmestyneessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mehiläinen-lehdessä nro 2/2020. Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa Suomalaiset ovat rajoittaneet kokoontumiset kymmeneen yksilöön ja pysyttelevät sisätiloissa. “Vältä sosiaalisia kontakteja. Saat ulkoilla, kunhan et tapaa muita ihmisiä”, kuului hallituksen ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Ajattelin uuden mehiläistarhauskauden nousseen pääuutisiin, sillä kuvaus sopii… Lue lisää
Oodi mehiläistarhaajalle
Olipa kerran mehiläistarhaaja, joka vihasi luontoa, koska siellä oli muurahaisia vihasi metsää, koska siellä oli karhuja vihasi luonnonsuojelijoita, koska he suojelivat karhuja vihasi metsänomistajia, koska karhut asuvat metsässä vihasi maanviljelijöitä, koska he levittivät kasvinsuojeluaineita vihasi muita mehiläistarhaajia, koska heidän mielipiteensä olivat vääriä vihasi mehiläistarvikekauppoja, koska ne olivat ahneita vihasi ruokakauppoja, koska ne olivat ahneita,… Lue lisää