Näit tuon eksoottisen tekstin. Olit kuullut, että tämä on sitä lääkehunajaa, joka parantaa haavat, flunssat ja sielun. Ostit manukahunajaa. Jouduit tuoteväärennöksen uhriksi.
Mitä manukahunaja on?
Manukahunaja on mehiläisten valmistamaa lajihunajaa, jonka meden alkuperäkasvina on manukapuu. Manukapuu kasvaa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, joten näissä maissa on mahdollista tuottaa manukahunajaa.
Manukahunajan on todettu sisältävän metyyliglyoksaalia, joka estää haitallisten mikrobien kasvua. Yleensä hunajan antibakteerisuus liittyy sen luontaisesti sisältämään vetyperoksidiin. On siis osoitettu, että juuri tietyt lajihunajat sisältävät muista hunajista poiketen erilaista antibakteerista aktiivisuutta.
Manukahunaja estää esimerkiksi Escherichia coli-, Staphylococcus aureus -ja Helicobacter pylori -bakteerien kasvua. Osa E. coli -bakteereista aiheuttaa ruokamyrkytyksiä, kuten myös S. aureus –bakteeri. H. pylori on tyypillisesti syyllinen mahahaavaan.
Kuulostaa lupaavalta, kukapa ei haluaisi ehkäistä ruokamyrkytyksiä ja mahahaavaa?
Kun tilastot ja todellisuus eivät kohtaa
Manukahunajaa myydään jopa kymmenen kertaa enemmän kuin sitä tuotetaan. Paikallinen manukahunajan tuottajien liitto on testannut manukahunajaksi väitettyjä tuotteita muutama vuosi takaperin.
Näytteitä otettiin ympäri maailman 73, joista 41:ssä ei esiintynyt manukahunajalle tyypillistä antibakteerisuutta aiheuttavaa yhdistettä. Ne eivät siis olleet manukahunajaa. Lisäksi Kiinassa tutkittiin 55 manukahunajanäytettä, joista 14:ä oli jatkettu siirapilla eli kyseessä ei ollut edes oikea hunaja.
Väärennösten lisäksi manukahunaja on aiheuttanut tuottajamaissa epätoivottuja lieveilmiöitä. Uudessa-Seelannissa mehiläistarhaajat ovat joutuneet järjestäytyneen rikollisuuden uhreiksi, koska manukahunaja on niin haluttua. Sekä hunajaa että mehiläispesiä varastetaan. Motivaationa on tietysti raha, sillä manukahunajan tutkimus on saatu hienosti jalkautettua sen markkinointiin.
Onneksi manukahunajan alkuperämaassa on herätty ongelmiin. Paikallinen ministeriö on alkanut tammikuussa 2018 tutkia Uudesta-Seelannista vientiin lähtevää manukahunajaa, jotta alkuperästä voidaan olla varmoja.
Manukahunajana myytävän hunajan tulee täyttää laboratoriotesteissä viisi eri raja-arvoa. Neljä ovat manukahunajasta löytyviä kemiallisia yhdisteitä ja viidentenä testataan, että manukahunajasta löytyy manukapuun siitepölyä. Hieno ele väärennösten kitkemiseksi. Valitettavasti nämä laboratoriokokeet kattavat vain Uuden-Seelannin manukahunajan ja on edelleen mahdollista väärentää muualta tulevaa ”manukahunajaa”.
Onko kotimaisuus laadun tae hunajassa?
Minulta on kysytty, onko kotimaisuus laadun tae hunajassa? Totta kai seison omien tuotteideni takana. Olen täysin puolueellinen ja puolustan myös muita kotimaisia mehiläistarhaajia ja tuottajia. Yllättävää kyllä, olen oikeassa myös tilastojen valossa.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ottaa vuosittain näytteitä sekä kotimaisista että ulkomaisista hunajista. Valitettavasti ulkomaisissa hunajissa törmätään välillä väärennöksiin. Hunajan alkuperä ei välttämättä ole sitä, mitä on väitetty. Tämä määritetään hunajan siitepölykoostumuksen avulla. Toisinaan selviää, että ulkomainen hunaja ei ole kuin ohimennen nähnyt hunajan ja on todellisuudessa siirappia tai jotain muuta sokeripitoista nestettä. Hupsista!
Suomalaisten lajihunajien antibakteerisuutta on tutkittu. Toistaiseksi tattarihunaja vaikuttaa lupaavimmalta. Miksi sillä ei ole manukahunajan kaltaista statusta? Tutkimus ilman sen käytäntöön vientiä on turha.
Hunajan koostumus on hankalaa saada vakioitua. Kasvit kukkivat eri aikaan erilaisina kesinä. Vaikka pyritään tuottamaan yhden alkuperäkasvin hunajaa, on joukossa aina jonkin verran myös muista kasveista kerättyä mettä.
Väitän, että suomalaisten heikkous omien tuotteiden brändäämisessä on myös yksi syy, miksei meillä myydä ”lääkehunajaa”. Muualla maailmassa pidetään ihan toisenlaista ääntä omasta erinomaisuudesta. Meillä otetaan helposti liian nöyrä asenne. Manukahunaja on esimerkki maailmanluokan brändäämisestä. Siinä ovat uusiseelantilaiset onnistuneet loistavasti.
Parhaimmillaan manukahunajassa on korkea antibakteerisuuspitoisuus. Jos siis olet varma, että kyseessä on oikea manukahunaja. Kotimaisista lajihunajista on löydetty samanlaisia pitoisuuksia, joten voit saada samat hyödyt suomalaisestakin hunajasta. Lisää myyttejä murran tekstissä Raakahunajaa ei ole olemassa.
Miten hunaja saadaan purkkiin? Millaisia mutkia matkaan tulee, kun halutaan tehdä mahdollisimman pitkälle kotimainen tuote laadusta tinkimättä? Äkkiseltään pakkaussuunnittelu vaikuttaa helpolta. Ostetaan pari purkkia kansineen ja tulostetaan muutama Comic Sans –fonttinen etiketti tarrapaperille. Jos hunajapakkauksen haluaa suunnitella huolella jokaista yksityiskohtaa myöten, ei se olekaan niin yksinkertaista. Viimeisteltyä ulkoasua on mahdotonta tuottaa itse, ellei satu olemaan… Lue lisää
Yllättikö yskä tai syysflunssa? Mitäpä jos ottaisit avuksi teelusikallisen hunajaa ennen nukkumaanmenoa? Se on vähintään yhtä tehokas yskän hillitsijä kuin kaupalliset yskänlääkkeet. Hunajan käyttöä yli 1-vuotiaiden yskän hoitoon suosittelee niin Maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Vakuuttavaa, eikö? Hunajan käyttö akuutin yskän oireiden lievittämiseen hyväksyttiin kansalliseksi Käypä hoito -suositukseksi muutama vuosi takaperin. Suomalainen Lääkäriseura… Lue lisää
Entsyymien takia hunaja on hunajaa. Mistä entsyymit päätyvät hunajaan? Mehiläisten kukista keräämässä medessä on entsyymejä. Mehiläiset myös erittävät ruokamehurauhasissaan entsyymejä, jotka ne lisäävät meteen. Näiden entsyymien seurauksena mesi muuttuu hunajaksi. Olet takuulla kuullut, että entsyymit ovat ravitsemuksellisesti hyvä juttu. Niiden merkitys ja toiminta on kuitenkin saattanut jäädä hieman hattaraksi. Entsyymit ovat elimistössä osallisina useimmissa aineenvaihduntareaktioissa.… Lue lisää
Maailman suurin ruokaväärennös nimeltä manukahunaja
Näit tuon eksoottisen tekstin. Olit kuullut, että tämä on sitä lääkehunajaa, joka parantaa haavat, flunssat ja sielun. Ostit manukahunajaa. Jouduit tuoteväärennöksen uhriksi.
Mitä manukahunaja on?
Manukahunaja on mehiläisten valmistamaa lajihunajaa, jonka meden alkuperäkasvina on manukapuu. Manukapuu kasvaa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, joten näissä maissa on mahdollista tuottaa manukahunajaa.
Manukahunajan on todettu sisältävän metyyliglyoksaalia, joka estää haitallisten mikrobien kasvua. Yleensä hunajan antibakteerisuus liittyy sen luontaisesti sisältämään vetyperoksidiin. On siis osoitettu, että juuri tietyt lajihunajat sisältävät muista hunajista poiketen erilaista antibakteerista aktiivisuutta.
Manukahunaja estää esimerkiksi Escherichia coli-, Staphylococcus aureus -ja Helicobacter pylori -bakteerien kasvua. Osa E. coli -bakteereista aiheuttaa ruokamyrkytyksiä, kuten myös S. aureus –bakteeri. H. pylori on tyypillisesti syyllinen mahahaavaan.
Kuulostaa lupaavalta, kukapa ei haluaisi ehkäistä ruokamyrkytyksiä ja mahahaavaa?
Kun tilastot ja todellisuus eivät kohtaa
Manukahunajaa myydään jopa kymmenen kertaa enemmän kuin sitä tuotetaan. Paikallinen manukahunajan tuottajien liitto on testannut manukahunajaksi väitettyjä tuotteita muutama vuosi takaperin.
Näytteitä otettiin ympäri maailman 73, joista 41:ssä ei esiintynyt manukahunajalle tyypillistä antibakteerisuutta aiheuttavaa yhdistettä. Ne eivät siis olleet manukahunajaa. Lisäksi Kiinassa tutkittiin 55 manukahunajanäytettä, joista 14:ä oli jatkettu siirapilla eli kyseessä ei ollut edes oikea hunaja.
Väärennösten lisäksi manukahunaja on aiheuttanut tuottajamaissa epätoivottuja lieveilmiöitä. Uudessa-Seelannissa mehiläistarhaajat ovat joutuneet järjestäytyneen rikollisuuden uhreiksi, koska manukahunaja on niin haluttua. Sekä hunajaa että mehiläispesiä varastetaan. Motivaationa on tietysti raha, sillä manukahunajan tutkimus on saatu hienosti jalkautettua sen markkinointiin.
Onneksi manukahunajan alkuperämaassa on herätty ongelmiin. Paikallinen ministeriö on alkanut tammikuussa 2018 tutkia Uudesta-Seelannista vientiin lähtevää manukahunajaa, jotta alkuperästä voidaan olla varmoja.
Manukahunajana myytävän hunajan tulee täyttää laboratoriotesteissä viisi eri raja-arvoa. Neljä ovat manukahunajasta löytyviä kemiallisia yhdisteitä ja viidentenä testataan, että manukahunajasta löytyy manukapuun siitepölyä. Hieno ele väärennösten kitkemiseksi. Valitettavasti nämä laboratoriokokeet kattavat vain Uuden-Seelannin manukahunajan ja on edelleen mahdollista väärentää muualta tulevaa ”manukahunajaa”.
Onko kotimaisuus laadun tae hunajassa?
Minulta on kysytty, onko kotimaisuus laadun tae hunajassa? Totta kai seison omien tuotteideni takana. Olen täysin puolueellinen ja puolustan myös muita kotimaisia mehiläistarhaajia ja tuottajia. Yllättävää kyllä, olen oikeassa myös tilastojen valossa.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ottaa vuosittain näytteitä sekä kotimaisista että ulkomaisista hunajista. Valitettavasti ulkomaisissa hunajissa törmätään välillä väärennöksiin. Hunajan alkuperä ei välttämättä ole sitä, mitä on väitetty. Tämä määritetään hunajan siitepölykoostumuksen avulla. Toisinaan selviää, että ulkomainen hunaja ei ole kuin ohimennen nähnyt hunajan ja on todellisuudessa siirappia tai jotain muuta sokeripitoista nestettä. Hupsista!
Suomalaisten lajihunajien antibakteerisuutta on tutkittu. Toistaiseksi tattarihunaja vaikuttaa lupaavimmalta. Miksi sillä ei ole manukahunajan kaltaista statusta? Tutkimus ilman sen käytäntöön vientiä on turha.
Hunajan koostumus on hankalaa saada vakioitua. Kasvit kukkivat eri aikaan erilaisina kesinä. Vaikka pyritään tuottamaan yhden alkuperäkasvin hunajaa, on joukossa aina jonkin verran myös muista kasveista kerättyä mettä.
Väitän, että suomalaisten heikkous omien tuotteiden brändäämisessä on myös yksi syy, miksei meillä myydä ”lääkehunajaa”. Muualla maailmassa pidetään ihan toisenlaista ääntä omasta erinomaisuudesta. Meillä otetaan helposti liian nöyrä asenne. Manukahunaja on esimerkki maailmanluokan brändäämisestä. Siinä ovat uusiseelantilaiset onnistuneet loistavasti.
Parhaimmillaan manukahunajassa on korkea antibakteerisuuspitoisuus. Jos siis olet varma, että kyseessä on oikea manukahunaja. Kotimaisista lajihunajista on löydetty samanlaisia pitoisuuksia, joten voit saada samat hyödyt suomalaisestakin hunajasta. Lisää myyttejä murran tekstissä Raakahunajaa ei ole olemassa.
1 replies to “Maailman suurin ruokaväärennös nimeltä manukahunaja”
Abdellah Karmouh
Kiitos 👍
Aiheeseen liittyvät
Pari sanaa pakkauksesta
Miten hunaja saadaan purkkiin? Millaisia mutkia matkaan tulee, kun halutaan tehdä mahdollisimman pitkälle kotimainen tuote laadusta tinkimättä? Äkkiseltään pakkaussuunnittelu vaikuttaa helpolta. Ostetaan pari purkkia kansineen ja tulostetaan muutama Comic Sans –fonttinen etiketti tarrapaperille. Jos hunajapakkauksen haluaa suunnitella huolella jokaista yksityiskohtaa myöten, ei se olekaan niin yksinkertaista. Viimeisteltyä ulkoasua on mahdotonta tuottaa itse, ellei satu olemaan… Lue lisää
Hunaja yskänlääkkeenä
Yllättikö yskä tai syysflunssa? Mitäpä jos ottaisit avuksi teelusikallisen hunajaa ennen nukkumaanmenoa? Se on vähintään yhtä tehokas yskän hillitsijä kuin kaupalliset yskänlääkkeet. Hunajan käyttöä yli 1-vuotiaiden yskän hoitoon suosittelee niin Maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Vakuuttavaa, eikö? Hunajan käyttö akuutin yskän oireiden lievittämiseen hyväksyttiin kansalliseksi Käypä hoito -suositukseksi muutama vuosi takaperin. Suomalainen Lääkäriseura… Lue lisää
Hunajan entsyymit
Entsyymien takia hunaja on hunajaa. Mistä entsyymit päätyvät hunajaan? Mehiläisten kukista keräämässä medessä on entsyymejä. Mehiläiset myös erittävät ruokamehurauhasissaan entsyymejä, jotka ne lisäävät meteen. Näiden entsyymien seurauksena mesi muuttuu hunajaksi. Olet takuulla kuullut, että entsyymit ovat ravitsemuksellisesti hyvä juttu. Niiden merkitys ja toiminta on kuitenkin saattanut jäädä hieman hattaraksi. Entsyymit ovat elimistössä osallisina useimmissa aineenvaihduntareaktioissa.… Lue lisää