Näit tuon eksoottisen tekstin. Olit kuullut, että tämä on sitä lääkehunajaa, joka parantaa haavat, flunssat ja sielun. Ostit manukahunajaa. Jouduit tuoteväärennöksen uhriksi.
Mitä manukahunaja on?
Manukahunaja on mehiläisten valmistamaa lajihunajaa, jonka meden alkuperäkasvina on manukapuu. Manukapuu kasvaa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, joten näissä maissa on mahdollista tuottaa manukahunajaa.
Manukahunajan on todettu sisältävän metyyliglyoksaalia, joka estää haitallisten mikrobien kasvua. Yleensä hunajan antibakteerisuus liittyy sen luontaisesti sisältämään vetyperoksidiin. On siis osoitettu, että juuri tietyt lajihunajat sisältävät muista hunajista poiketen erilaista antibakteerista aktiivisuutta.
Manukahunaja estää esimerkiksi Escherichia coli-, Staphylococcus aureus -ja Helicobacter pylori -bakteerien kasvua. Osa E. coli -bakteereista aiheuttaa ruokamyrkytyksiä, kuten myös S. aureus –bakteeri. H. pylori on tyypillisesti syyllinen mahahaavaan.
Kuulostaa lupaavalta, kukapa ei haluaisi ehkäistä ruokamyrkytyksiä ja mahahaavaa?
Kun tilastot ja todellisuus eivät kohtaa
Manukahunajaa myydään jopa kymmenen kertaa enemmän kuin sitä tuotetaan. Paikallinen manukahunajan tuottajien liitto on testannut manukahunajaksi väitettyjä tuotteita muutama vuosi takaperin.
Näytteitä otettiin ympäri maailman 73, joista 41:ssä ei esiintynyt manukahunajalle tyypillistä antibakteerisuutta aiheuttavaa yhdistettä. Ne eivät siis olleet manukahunajaa. Lisäksi Kiinassa tutkittiin 55 manukahunajanäytettä, joista 14:ä oli jatkettu siirapilla eli kyseessä ei ollut edes oikea hunaja.
Väärennösten lisäksi manukahunaja on aiheuttanut tuottajamaissa epätoivottuja lieveilmiöitä. Uudessa-Seelannissa mehiläistarhaajat ovat joutuneet järjestäytyneen rikollisuuden uhreiksi, koska manukahunaja on niin haluttua. Sekä hunajaa että mehiläispesiä varastetaan. Motivaationa on tietysti raha, sillä manukahunajan tutkimus on saatu hienosti jalkautettua sen markkinointiin.
Onneksi manukahunajan alkuperämaassa on herätty ongelmiin. Paikallinen ministeriö on alkanut tammikuussa 2018 tutkia Uudesta-Seelannista vientiin lähtevää manukahunajaa, jotta alkuperästä voidaan olla varmoja.
Manukahunajana myytävän hunajan tulee täyttää laboratoriotesteissä viisi eri raja-arvoa. Neljä ovat manukahunajasta löytyviä kemiallisia yhdisteitä ja viidentenä testataan, että manukahunajasta löytyy manukapuun siitepölyä. Hieno ele väärennösten kitkemiseksi. Valitettavasti nämä laboratoriokokeet kattavat vain Uuden-Seelannin manukahunajan ja on edelleen mahdollista väärentää muualta tulevaa ”manukahunajaa”.
Onko kotimaisuus laadun tae hunajassa?
Minulta on kysytty, onko kotimaisuus laadun tae hunajassa? Totta kai seison omien tuotteideni takana. Olen täysin puolueellinen ja puolustan myös muita kotimaisia mehiläistarhaajia ja tuottajia. Yllättävää kyllä, olen oikeassa myös tilastojen valossa.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ottaa vuosittain näytteitä sekä kotimaisista että ulkomaisista hunajista. Valitettavasti ulkomaisissa hunajissa törmätään välillä väärennöksiin. Hunajan alkuperä ei välttämättä ole sitä, mitä on väitetty. Tämä määritetään hunajan siitepölykoostumuksen avulla. Toisinaan selviää, että ulkomainen hunaja ei ole kuin ohimennen nähnyt hunajan ja on todellisuudessa siirappia tai jotain muuta sokeripitoista nestettä. Hupsista!
Suomalaisten lajihunajien antibakteerisuutta on tutkittu. Toistaiseksi tattarihunaja vaikuttaa lupaavimmalta. Miksi sillä ei ole manukahunajan kaltaista statusta? Tutkimus ilman sen käytäntöön vientiä on turha.
Hunajan koostumus on hankalaa saada vakioitua. Kasvit kukkivat eri aikaan erilaisina kesinä. Vaikka pyritään tuottamaan yhden alkuperäkasvin hunajaa, on joukossa aina jonkin verran myös muista kasveista kerättyä mettä.
Väitän, että suomalaisten heikkous omien tuotteiden brändäämisessä on myös yksi syy, miksei meillä myydä ”lääkehunajaa”. Muualla maailmassa pidetään ihan toisenlaista ääntä omasta erinomaisuudesta. Meillä otetaan helposti liian nöyrä asenne. Manukahunaja on esimerkki maailmanluokan brändäämisestä. Siinä ovat uusiseelantilaiset onnistuneet loistavasti.
Parhaimmillaan manukahunajassa on korkea antibakteerisuuspitoisuus. Jos siis olet varma, että kyseessä on oikea manukahunaja. Kotimaisista lajihunajista on löydetty samanlaisia pitoisuuksia, joten voit saada samat hyödyt suomalaisestakin hunajasta. Lisää myyttejä murran tekstissä Raakahunajaa ei ole olemassa.
Lajihunajat ovat hunajahifistelijän taivas. Yksittäisistä ahaa-elämyksistäni suurin on ollut se, että hunajia on erilaisia. Siis todella erilaisia. Ne voivat vaihdella väriltään, maultaan ja koostumukseltaan. Valkoisesta mustaan, miedon hedelmäisestä maltaiseen, juoksevasta kovaan. Aiemmin ajattelin, että hunaja ”maistuu hunajalta” ja on ”hunajanväristä”. Kuinka väärässä olinkaan! Kun ensi kerran maistoin eri lajihunajia, aukesi aivan uusi maailma. Olen juuri… Lue lisää
”Miksi hunaja on valkoista?” on yleisin hunajamaistatuksissa saamani kysymys. Hunajani väri herättää ihmetystä ja ihastusta. Tämän toivepostauksen avulla pyrin avaamaan, mitkä tekijät vaikuttavat hunajan väriin. Hunajan väri voi vaihdella luonnostaan valkoisesta lähes mustaan. Väri voi olla tyypiltään läpikuultava, puolihimmeä tai täyteläinen. Jos siis olet kuullut tai luullut jonkin olevan ”hunajanväristä”, niin nyt tiedät paremmin. Tällaista… Lue lisää
Saako hunajaa syödä raskausaikana? Kyllä saa, se on myös imettävälle äidille turvallinen tuote. Tiedän sen tunteen, kun sinä tai puolisosi hakkaa Googleen kerta toisensa jälkeen ”raskaus + vaihtuva elintarvike” –hakuja. Ei luotettavia tuloksia. Uskoako vauvafoorumia tai kaksplussaa? Entäpä Facebookin vauvaryhmiä? Kerta toisensa jälkeen käyt läpi THL:n ja Eviran listaa raskausaikana vältettävistä elintarvikkeista. Palaat siihen uudestaan… Lue lisää
Välttämättömät evästeet mahdollistavat asetustesi, esimerkiksi evästekäytännön tallentamisen ja kirjautuminen toimimisen. Niitä ei voi ottaa pois päältä.
Jos poistat vättämättömät evästeet käytöstä, emme voi tallentaa asetuksiasi. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun vierailet tällä verkkosivustolla, sinun on otettava evästeet käyttöön tai poistettava ne käytöstä uudelleen.
Kävijäanalytiikka
Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.
Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.
Jotta voimme tallentaa asetuksesi, välttämättömät evästeet on otettava käyttöön!
Maailman suurin ruokaväärennös nimeltä manukahunaja
Näit tuon eksoottisen tekstin. Olit kuullut, että tämä on sitä lääkehunajaa, joka parantaa haavat, flunssat ja sielun. Ostit manukahunajaa. Jouduit tuoteväärennöksen uhriksi.
Mitä manukahunaja on?
Manukahunaja on mehiläisten valmistamaa lajihunajaa, jonka meden alkuperäkasvina on manukapuu. Manukapuu kasvaa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, joten näissä maissa on mahdollista tuottaa manukahunajaa.
Manukahunajan on todettu sisältävän metyyliglyoksaalia, joka estää haitallisten mikrobien kasvua. Yleensä hunajan antibakteerisuus liittyy sen luontaisesti sisältämään vetyperoksidiin. On siis osoitettu, että juuri tietyt lajihunajat sisältävät muista hunajista poiketen erilaista antibakteerista aktiivisuutta.
Manukahunaja estää esimerkiksi Escherichia coli-, Staphylococcus aureus -ja Helicobacter pylori -bakteerien kasvua. Osa E. coli -bakteereista aiheuttaa ruokamyrkytyksiä, kuten myös S. aureus –bakteeri. H. pylori on tyypillisesti syyllinen mahahaavaan.
Kuulostaa lupaavalta, kukapa ei haluaisi ehkäistä ruokamyrkytyksiä ja mahahaavaa?
Kun tilastot ja todellisuus eivät kohtaa
Manukahunajaa myydään jopa kymmenen kertaa enemmän kuin sitä tuotetaan. Paikallinen manukahunajan tuottajien liitto on testannut manukahunajaksi väitettyjä tuotteita muutama vuosi takaperin.
Näytteitä otettiin ympäri maailman 73, joista 41:ssä ei esiintynyt manukahunajalle tyypillistä antibakteerisuutta aiheuttavaa yhdistettä. Ne eivät siis olleet manukahunajaa. Lisäksi Kiinassa tutkittiin 55 manukahunajanäytettä, joista 14:ä oli jatkettu siirapilla eli kyseessä ei ollut edes oikea hunaja.
Väärennösten lisäksi manukahunaja on aiheuttanut tuottajamaissa epätoivottuja lieveilmiöitä. Uudessa-Seelannissa mehiläistarhaajat ovat joutuneet järjestäytyneen rikollisuuden uhreiksi, koska manukahunaja on niin haluttua. Sekä hunajaa että mehiläispesiä varastetaan. Motivaationa on tietysti raha, sillä manukahunajan tutkimus on saatu hienosti jalkautettua sen markkinointiin.
Onneksi manukahunajan alkuperämaassa on herätty ongelmiin. Paikallinen ministeriö on alkanut tammikuussa 2018 tutkia Uudesta-Seelannista vientiin lähtevää manukahunajaa, jotta alkuperästä voidaan olla varmoja.
Manukahunajana myytävän hunajan tulee täyttää laboratoriotesteissä viisi eri raja-arvoa. Neljä ovat manukahunajasta löytyviä kemiallisia yhdisteitä ja viidentenä testataan, että manukahunajasta löytyy manukapuun siitepölyä. Hieno ele väärennösten kitkemiseksi. Valitettavasti nämä laboratoriokokeet kattavat vain Uuden-Seelannin manukahunajan ja on edelleen mahdollista väärentää muualta tulevaa ”manukahunajaa”.
Onko kotimaisuus laadun tae hunajassa?
Minulta on kysytty, onko kotimaisuus laadun tae hunajassa? Totta kai seison omien tuotteideni takana. Olen täysin puolueellinen ja puolustan myös muita kotimaisia mehiläistarhaajia ja tuottajia. Yllättävää kyllä, olen oikeassa myös tilastojen valossa.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ottaa vuosittain näytteitä sekä kotimaisista että ulkomaisista hunajista. Valitettavasti ulkomaisissa hunajissa törmätään välillä väärennöksiin. Hunajan alkuperä ei välttämättä ole sitä, mitä on väitetty. Tämä määritetään hunajan siitepölykoostumuksen avulla. Toisinaan selviää, että ulkomainen hunaja ei ole kuin ohimennen nähnyt hunajan ja on todellisuudessa siirappia tai jotain muuta sokeripitoista nestettä. Hupsista!
Suomalaisten lajihunajien antibakteerisuutta on tutkittu. Toistaiseksi tattarihunaja vaikuttaa lupaavimmalta. Miksi sillä ei ole manukahunajan kaltaista statusta? Tutkimus ilman sen käytäntöön vientiä on turha.
Hunajan koostumus on hankalaa saada vakioitua. Kasvit kukkivat eri aikaan erilaisina kesinä. Vaikka pyritään tuottamaan yhden alkuperäkasvin hunajaa, on joukossa aina jonkin verran myös muista kasveista kerättyä mettä.
Väitän, että suomalaisten heikkous omien tuotteiden brändäämisessä on myös yksi syy, miksei meillä myydä ”lääkehunajaa”. Muualla maailmassa pidetään ihan toisenlaista ääntä omasta erinomaisuudesta. Meillä otetaan helposti liian nöyrä asenne. Manukahunaja on esimerkki maailmanluokan brändäämisestä. Siinä ovat uusiseelantilaiset onnistuneet loistavasti.
Parhaimmillaan manukahunajassa on korkea antibakteerisuuspitoisuus. Jos siis olet varma, että kyseessä on oikea manukahunaja. Kotimaisista lajihunajista on löydetty samanlaisia pitoisuuksia, joten voit saada samat hyödyt suomalaisestakin hunajasta. Lisää myyttejä murran tekstissä Raakahunajaa ei ole olemassa.
2 replies to “Maailman suurin ruokaväärennös nimeltä manukahunaja”
Abdellah Karmouh
Kiitos 👍
Ritva
Kiitos 👌
Aiheeseen liittyvät
Mitä ovat lajihunajat?
Lajihunajat ovat hunajahifistelijän taivas. Yksittäisistä ahaa-elämyksistäni suurin on ollut se, että hunajia on erilaisia. Siis todella erilaisia. Ne voivat vaihdella väriltään, maultaan ja koostumukseltaan. Valkoisesta mustaan, miedon hedelmäisestä maltaiseen, juoksevasta kovaan. Aiemmin ajattelin, että hunaja ”maistuu hunajalta” ja on ”hunajanväristä”. Kuinka väärässä olinkaan! Kun ensi kerran maistoin eri lajihunajia, aukesi aivan uusi maailma. Olen juuri… Lue lisää
Miksi hunaja on valkoista?
”Miksi hunaja on valkoista?” on yleisin hunajamaistatuksissa saamani kysymys. Hunajani väri herättää ihmetystä ja ihastusta. Tämän toivepostauksen avulla pyrin avaamaan, mitkä tekijät vaikuttavat hunajan väriin. Hunajan väri voi vaihdella luonnostaan valkoisesta lähes mustaan. Väri voi olla tyypiltään läpikuultava, puolihimmeä tai täyteläinen. Jos siis olet kuullut tai luullut jonkin olevan ”hunajanväristä”, niin nyt tiedät paremmin. Tällaista… Lue lisää
Hunaja ja raskaus
Saako hunajaa syödä raskausaikana? Kyllä saa, se on myös imettävälle äidille turvallinen tuote. Tiedän sen tunteen, kun sinä tai puolisosi hakkaa Googleen kerta toisensa jälkeen ”raskaus + vaihtuva elintarvike” –hakuja. Ei luotettavia tuloksia. Uskoako vauvafoorumia tai kaksplussaa? Entäpä Facebookin vauvaryhmiä? Kerta toisensa jälkeen käyt läpi THL:n ja Eviran listaa raskausaikana vältettävistä elintarvikkeista. Palaat siihen uudestaan… Lue lisää