Näit tuon eksoottisen tekstin. Olit kuullut, että tämä on sitä lääkehunajaa, joka parantaa haavat, flunssat ja sielun. Ostit manukahunajaa. Jouduit tuoteväärennöksen uhriksi.
Mitä manukahunaja on?
Manukahunaja on mehiläisten valmistamaa lajihunajaa, jonka meden alkuperäkasvina on manukapuu. Manukapuu kasvaa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, joten näissä maissa on mahdollista tuottaa manukahunajaa.
Manukahunajan on todettu sisältävän metyyliglyoksaalia, joka estää haitallisten mikrobien kasvua. Yleensä hunajan antibakteerisuus liittyy sen luontaisesti sisältämään vetyperoksidiin. On siis osoitettu, että juuri tietyt lajihunajat sisältävät muista hunajista poiketen erilaista antibakteerista aktiivisuutta.
Manukahunaja estää esimerkiksi Escherichia coli-, Staphylococcus aureus -ja Helicobacter pylori -bakteerien kasvua. Osa E. coli -bakteereista aiheuttaa ruokamyrkytyksiä, kuten myös S. aureus –bakteeri. H. pylori on tyypillisesti syyllinen mahahaavaan.
Kuulostaa lupaavalta, kukapa ei haluaisi ehkäistä ruokamyrkytyksiä ja mahahaavaa?
Kun tilastot ja todellisuus eivät kohtaa
Manukahunajaa myydään jopa kymmenen kertaa enemmän kuin sitä tuotetaan. Paikallinen manukahunajan tuottajien liitto on testannut manukahunajaksi väitettyjä tuotteita muutama vuosi takaperin.
Näytteitä otettiin ympäri maailman 73, joista 41:ssä ei esiintynyt manukahunajalle tyypillistä antibakteerisuutta aiheuttavaa yhdistettä. Ne eivät siis olleet manukahunajaa. Lisäksi Kiinassa tutkittiin 55 manukahunajanäytettä, joista 14:ä oli jatkettu siirapilla eli kyseessä ei ollut edes oikea hunaja.
Väärennösten lisäksi manukahunaja on aiheuttanut tuottajamaissa epätoivottuja lieveilmiöitä. Uudessa-Seelannissa mehiläistarhaajat ovat joutuneet järjestäytyneen rikollisuuden uhreiksi, koska manukahunaja on niin haluttua. Sekä hunajaa että mehiläispesiä varastetaan. Motivaationa on tietysti raha, sillä manukahunajan tutkimus on saatu hienosti jalkautettua sen markkinointiin.
Onneksi manukahunajan alkuperämaassa on herätty ongelmiin. Paikallinen ministeriö on alkanut tammikuussa 2018 tutkia Uudesta-Seelannista vientiin lähtevää manukahunajaa, jotta alkuperästä voidaan olla varmoja.
Manukahunajana myytävän hunajan tulee täyttää laboratoriotesteissä viisi eri raja-arvoa. Neljä ovat manukahunajasta löytyviä kemiallisia yhdisteitä ja viidentenä testataan, että manukahunajasta löytyy manukapuun siitepölyä. Hieno ele väärennösten kitkemiseksi. Valitettavasti nämä laboratoriokokeet kattavat vain Uuden-Seelannin manukahunajan ja on edelleen mahdollista väärentää muualta tulevaa ”manukahunajaa”.
Onko kotimaisuus laadun tae hunajassa?
Minulta on kysytty, onko kotimaisuus laadun tae hunajassa? Totta kai seison omien tuotteideni takana. Olen täysin puolueellinen ja puolustan myös muita kotimaisia mehiläistarhaajia ja tuottajia. Yllättävää kyllä, olen oikeassa myös tilastojen valossa.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ottaa vuosittain näytteitä sekä kotimaisista että ulkomaisista hunajista. Valitettavasti ulkomaisissa hunajissa törmätään välillä väärennöksiin. Hunajan alkuperä ei välttämättä ole sitä, mitä on väitetty. Tämä määritetään hunajan siitepölykoostumuksen avulla. Toisinaan selviää, että ulkomainen hunaja ei ole kuin ohimennen nähnyt hunajan ja on todellisuudessa siirappia tai jotain muuta sokeripitoista nestettä. Hupsista!
Suomalaisten lajihunajien antibakteerisuutta on tutkittu. Toistaiseksi tattarihunaja vaikuttaa lupaavimmalta. Miksi sillä ei ole manukahunajan kaltaista statusta? Tutkimus ilman sen käytäntöön vientiä on turha.
Hunajan koostumus on hankalaa saada vakioitua. Kasvit kukkivat eri aikaan erilaisina kesinä. Vaikka pyritään tuottamaan yhden alkuperäkasvin hunajaa, on joukossa aina jonkin verran myös muista kasveista kerättyä mettä.
Väitän, että suomalaisten heikkous omien tuotteiden brändäämisessä on myös yksi syy, miksei meillä myydä ”lääkehunajaa”. Muualla maailmassa pidetään ihan toisenlaista ääntä omasta erinomaisuudesta. Meillä otetaan helposti liian nöyrä asenne. Manukahunaja on esimerkki maailmanluokan brändäämisestä. Siinä ovat uusiseelantilaiset onnistuneet loistavasti.
Parhaimmillaan manukahunajassa on korkea antibakteerisuuspitoisuus. Jos siis olet varma, että kyseessä on oikea manukahunaja. Kotimaisista lajihunajista on löydetty samanlaisia pitoisuuksia, joten voit saada samat hyödyt suomalaisestakin hunajasta. Lisää myyttejä murran tekstissä Raakahunajaa ei ole olemassa.
”Ei alle 1-vuotiaille.” sanoo hunajapurkki. Etiketissä oleva varoitusteksti sai sinut pohtimaan, miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle? Mehiläistarhaajana ja 1-vuotiaan lapsen äitinä olen törmännyt tähän kysymykseen useammin kuin kerran. Saatat luulla, että varoitustekstin syynä on hunajan luontaisesti sisältämä sokeri. Sokerittomuus on trendinä nostanut päätään myös taaperoiden keskuudessa. Hunajan luontaisesti sisältämä sokeri ei kuitenkaan ole syynä… Lue lisää
Oletko koskaan käynyt Päiväkahvibaarissa? Kun tapaamispaikan kriteerinä oli kahvi ja Vallila, osui Helsingin kahvipaahtimon Päiväkahvibaari minun ja ystäväni vierailukohteeksi. Paikka oli mukavan rosoisesti sisustettu ja vaikka istumapaikkoja oli vain muutama, riitti se mainiosti meidän tarpeisiin. Kahveissa oli, mistä valita ja aina silloin tällöin kuului jauhatuskoneen raksutus. Erinomaisen kahvin kyytipojaksi oli tarjolla herkullista banaanileipää. Selvästikään en… Lue lisää
Hunaja on täydellinen lahja, koska hunaja on herkullista säilyy pitkään sopii useimpiin ruokavalioihin on terveellistä on kotimaista lähiruokaa on turvallinen vaihtoehto lahjaideoiden loppuessa on erinomainen valinta kulinaristille sopii juhlaan ympäri vuoden on kauniissa pakkauksessa on helposti saatavilla 1. Hunaja on herkullista Hunaja sopii hyvän omantunnon herkutteluhetkiin sellaisenaan. Se on myös huomattavasti tiedettyä monikäyttöisempi ja toimii… Lue lisää
Maailman suurin ruokaväärennös nimeltä manukahunaja
Näit tuon eksoottisen tekstin. Olit kuullut, että tämä on sitä lääkehunajaa, joka parantaa haavat, flunssat ja sielun. Ostit manukahunajaa. Jouduit tuoteväärennöksen uhriksi.
Mitä manukahunaja on?
Manukahunaja on mehiläisten valmistamaa lajihunajaa, jonka meden alkuperäkasvina on manukapuu. Manukapuu kasvaa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, joten näissä maissa on mahdollista tuottaa manukahunajaa.
Manukahunajan on todettu sisältävän metyyliglyoksaalia, joka estää haitallisten mikrobien kasvua. Yleensä hunajan antibakteerisuus liittyy sen luontaisesti sisältämään vetyperoksidiin. On siis osoitettu, että juuri tietyt lajihunajat sisältävät muista hunajista poiketen erilaista antibakteerista aktiivisuutta.
Manukahunaja estää esimerkiksi Escherichia coli-, Staphylococcus aureus -ja Helicobacter pylori -bakteerien kasvua. Osa E. coli -bakteereista aiheuttaa ruokamyrkytyksiä, kuten myös S. aureus –bakteeri. H. pylori on tyypillisesti syyllinen mahahaavaan.
Kuulostaa lupaavalta, kukapa ei haluaisi ehkäistä ruokamyrkytyksiä ja mahahaavaa?
Kun tilastot ja todellisuus eivät kohtaa
Manukahunajaa myydään jopa kymmenen kertaa enemmän kuin sitä tuotetaan. Paikallinen manukahunajan tuottajien liitto on testannut manukahunajaksi väitettyjä tuotteita muutama vuosi takaperin.
Näytteitä otettiin ympäri maailman 73, joista 41:ssä ei esiintynyt manukahunajalle tyypillistä antibakteerisuutta aiheuttavaa yhdistettä. Ne eivät siis olleet manukahunajaa. Lisäksi Kiinassa tutkittiin 55 manukahunajanäytettä, joista 14:ä oli jatkettu siirapilla eli kyseessä ei ollut edes oikea hunaja.
Väärennösten lisäksi manukahunaja on aiheuttanut tuottajamaissa epätoivottuja lieveilmiöitä. Uudessa-Seelannissa mehiläistarhaajat ovat joutuneet järjestäytyneen rikollisuuden uhreiksi, koska manukahunaja on niin haluttua. Sekä hunajaa että mehiläispesiä varastetaan. Motivaationa on tietysti raha, sillä manukahunajan tutkimus on saatu hienosti jalkautettua sen markkinointiin.
Onneksi manukahunajan alkuperämaassa on herätty ongelmiin. Paikallinen ministeriö on alkanut tammikuussa 2018 tutkia Uudesta-Seelannista vientiin lähtevää manukahunajaa, jotta alkuperästä voidaan olla varmoja.
Manukahunajana myytävän hunajan tulee täyttää laboratoriotesteissä viisi eri raja-arvoa. Neljä ovat manukahunajasta löytyviä kemiallisia yhdisteitä ja viidentenä testataan, että manukahunajasta löytyy manukapuun siitepölyä. Hieno ele väärennösten kitkemiseksi. Valitettavasti nämä laboratoriokokeet kattavat vain Uuden-Seelannin manukahunajan ja on edelleen mahdollista väärentää muualta tulevaa ”manukahunajaa”.
Onko kotimaisuus laadun tae hunajassa?
Minulta on kysytty, onko kotimaisuus laadun tae hunajassa? Totta kai seison omien tuotteideni takana. Olen täysin puolueellinen ja puolustan myös muita kotimaisia mehiläistarhaajia ja tuottajia. Yllättävää kyllä, olen oikeassa myös tilastojen valossa.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ottaa vuosittain näytteitä sekä kotimaisista että ulkomaisista hunajista. Valitettavasti ulkomaisissa hunajissa törmätään välillä väärennöksiin. Hunajan alkuperä ei välttämättä ole sitä, mitä on väitetty. Tämä määritetään hunajan siitepölykoostumuksen avulla. Toisinaan selviää, että ulkomainen hunaja ei ole kuin ohimennen nähnyt hunajan ja on todellisuudessa siirappia tai jotain muuta sokeripitoista nestettä. Hupsista!
Suomalaisten lajihunajien antibakteerisuutta on tutkittu. Toistaiseksi tattarihunaja vaikuttaa lupaavimmalta. Miksi sillä ei ole manukahunajan kaltaista statusta? Tutkimus ilman sen käytäntöön vientiä on turha.
Hunajan koostumus on hankalaa saada vakioitua. Kasvit kukkivat eri aikaan erilaisina kesinä. Vaikka pyritään tuottamaan yhden alkuperäkasvin hunajaa, on joukossa aina jonkin verran myös muista kasveista kerättyä mettä.
Väitän, että suomalaisten heikkous omien tuotteiden brändäämisessä on myös yksi syy, miksei meillä myydä ”lääkehunajaa”. Muualla maailmassa pidetään ihan toisenlaista ääntä omasta erinomaisuudesta. Meillä otetaan helposti liian nöyrä asenne. Manukahunaja on esimerkki maailmanluokan brändäämisestä. Siinä ovat uusiseelantilaiset onnistuneet loistavasti.
Parhaimmillaan manukahunajassa on korkea antibakteerisuuspitoisuus. Jos siis olet varma, että kyseessä on oikea manukahunaja. Kotimaisista lajihunajista on löydetty samanlaisia pitoisuuksia, joten voit saada samat hyödyt suomalaisestakin hunajasta. Lisää myyttejä murran tekstissä Raakahunajaa ei ole olemassa.
One reply to “Maailman suurin ruokaväärennös nimeltä manukahunaja”
Abdellah Karmouh
Kiitos 👍
Aiheeseen liittyvät
Miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle?
”Ei alle 1-vuotiaille.” sanoo hunajapurkki. Etiketissä oleva varoitusteksti sai sinut pohtimaan, miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle? Mehiläistarhaajana ja 1-vuotiaan lapsen äitinä olen törmännyt tähän kysymykseen useammin kuin kerran. Saatat luulla, että varoitustekstin syynä on hunajan luontaisesti sisältämä sokeri. Sokerittomuus on trendinä nostanut päätään myös taaperoiden keskuudessa. Hunajan luontaisesti sisältämä sokeri ei kuitenkaan ole syynä… Lue lisää
Mehiläistarhaajan banaanileipä
Oletko koskaan käynyt Päiväkahvibaarissa? Kun tapaamispaikan kriteerinä oli kahvi ja Vallila, osui Helsingin kahvipaahtimon Päiväkahvibaari minun ja ystäväni vierailukohteeksi. Paikka oli mukavan rosoisesti sisustettu ja vaikka istumapaikkoja oli vain muutama, riitti se mainiosti meidän tarpeisiin. Kahveissa oli, mistä valita ja aina silloin tällöin kuului jauhatuskoneen raksutus. Erinomaisen kahvin kyytipojaksi oli tarjolla herkullista banaanileipää. Selvästikään en… Lue lisää
10 syytä, miksi hunaja on täydellinen lahja
Hunaja on täydellinen lahja, koska hunaja on herkullista säilyy pitkään sopii useimpiin ruokavalioihin on terveellistä on kotimaista lähiruokaa on turvallinen vaihtoehto lahjaideoiden loppuessa on erinomainen valinta kulinaristille sopii juhlaan ympäri vuoden on kauniissa pakkauksessa on helposti saatavilla 1. Hunaja on herkullista Hunaja sopii hyvän omantunnon herkutteluhetkiin sellaisenaan. Se on myös huomattavasti tiedettyä monikäyttöisempi ja toimii… Lue lisää