Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa. Tekstini jatkona on Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely.
Miksi perustaa mesikasvikesanto?
Mesikasvikesanto, kukkaniitty, pölyttäjäpelto. Lyhyesti sen tarkoituksena on tarjota pölyttäjille ravintoa. Miksi perustaa mesikasvikesanto? Motivaatiotekijät voivat olla esimerkiksi seuraavat:
pölyttäjien suojelu
hunajantuotanto
pölytyksestä hyötyvät viljelykasvit
maataloustuet
pellon kasvukunnon parantaminen
estetiikka
Pölyttäjien suojelu
Sadassa vuodessa pölyttäjien elinympäristöille on käynyt surkeasti. Perinnebiotooppien eli kukkaniittyjen, ketojen ja metsälaidunten määrä on laskenut 1,5 miljoonasta hehtaarista 20 000 hehtaariin. Äärimmäisen nopea ja äärimmäisen radikaali muutos, johon pölyttäjät on pakotettu sopeutumaan.
Asun maatalousvaltaisessa kunnassa, jossa aakeat laakeat viljapellot täyttävät maiseman. Lisäksi löytyy kuivaa kangasmetsää erikoisesta harjuluonnosta. Välillä mietin, missä pölyttäjien olisi tarkoitus ruokailla? Kuivat kangasmetsät, saati viljapellot, eivät tarjoa kovin kummoista ravintoa. Jos minulla on mahdollisuus tarjota erakkomehiläisille ja kimalaisille kukkaketoja, miksi en tekisi niin?
Hunajantuotanto
Suuri rakkauteni eli hunajantuotanto oli minulle tärkeä syy perustaa mesikasvikesanto. Viljelemällä mehiläisille kasveja on mahdollista taata hyvä hunajasato. Olen tykästynyt yksikukkahunajiin ja hifistelyn kannalta on ainutlaatuista hallita hunajantuotantoa jo kasvitasolta lähtien. Koko maassa vain harva pystyy tekemään näin. Yleensä ollaan vierailla mailla ja toimitaan muiden armoilla.
Pölytyksestä hyötyvät viljelykasvit
Mehiläisten tekemä pölytystyö on marjoille, hedelmille sekä monille valkuais- ja öljykasveille merkittävä tekijä sadon onnistumisen kannalta. Se vaikuttaa sekä sadon määrään että laatuun. Vaikka pölyttäjillä on arvoa euroissa, on niillä toki myös itseisarvoa osana luonnon monimuotoisuutta.
Mesikasvikesannon perustaminen on mahdollisuus sekä lisätä viljelymaiseman monimuotoisuutta että houkutella pölyttäjät paikalle juuri ennen pölytyksestä hyötyvän viljelykasvin kukintaa.
Maataloustuet
Politiikassa on mielestäni tehty yksi aidosti pölyttäjiä hyödyttävä päätös. Keväällä 2019 tuli viherryttämistuen ekologisen alan uudeksi kesantotyypiksi mesikasvikesanto. Aiemmin oli hyvinkin pulmallista valita tukihaussa se ”oikea täppä” kun kyseessä oli pölyttäjäpelto.
Mikä ihmeen ekologinen ala? Siihen kuuluvat kesannot ja typensitojakasvit tietyin ehdoin. Maakunnissa, joissa on pieni metsäala suhteessa peltopinta-alaan, vaaditaan maatiloilla vähintään viisi prosenttia tällaista alaa. Vaatimus on voimassa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Kesantotyyppejä on erilaisia. Olisi hullua, jos pölyttäjille varta vasten kylvetty kukkapelto olisi arvoltaan sama, kuin pelkästään sängelle jätetty pelto, johon kasvaa pari hassua heinänkortta. Siispä mesikasvikesanto sai muita kesantoja suuremman painokertoimen. Se lasketaan painokertoimella 1,5 eli 1 hehtaari mesikasvikesantoa lasketaan tukihaussa 1,5 hehtaariksi.
Maataloudessa mesikasvikesantoon hyväksytään kasveiksi aitohunajakukka, mesikät, apilat sekä näiden seokset.
Pellon kasvukunnon parantaminen
Kaikki pellot eivät ole keskenään samanarvoisia. On huippukunnossa olevia peltoja, ok peltoja, ongelmalohkoja sekä tarpeettomia joutomaita. Meillä valikoitui mesikasvipelloiksi yksi huippupelto, yksi ongelmapelto ja yksi joutomaa.
Mesikasvikesantoon voi valita kasveja tarpeen mukaan: kaipaako maaperä ehkä lisää orgaanista ainesta tai typpeä? Onko maaperä tiivistynyt?
Estetiikka
Estetiikalla on merkitystä maaseudun imagon kannalta. Mikäpä päihittäisi kesäisen kukkapellon?
Meillä on pihapelto, joka näkyy ikkunasta ja jonka ohi kävelen lukuisia kertoja päivässä. Olisi hullua pitää siinä mitään muuta, kuin silmiä hivelevää kukkaketoa.
Hei! Mahtavaa, että kirjoitat aiheesta. Tavoitteenani on ensi kasvukaudella kylvää muutama lohko mesikasveilla. Suunnittelutyö on muuten parasta aloittaa heti syksyllä, jottei hommaa tarvitse pähkäillä ”kevätruuhkan” aikaan, kun kaiken muumkin ois pitänyt olla valmista jo eilen!
Hei! Onpa hyvä kuulla, että teksti tuli sopivaan saumaan. Minulta kysytään paljon tästä aiheesta ja siitä on hävettävän vähän tietoa netissä (ja sekin vaikeasti löydettävissä). Tulen jatkamaan artikkelisarjaa tämän kesän kokemuksilla – toivottavasti ne rohkaisevat muita kokeilemaan pölyttäjäpeltojen viljelyä.
Siemeniä saa esimerkiksi paikallisista maatalouskaupoista (Lantmännen Agro, Hankkija) ja verkkokaupoista (Suomen niittysiemen: https://niittysiemen.fi/fi/).
Tämä tarina sai alkunsa treffeillä. Nimittäin Keskon järjestämillä Lähiruokatreffeillä, jonne vuosittain kootaan pientuottajia. Samaan aikaan oli käynnissä K-kampuksen esittely vaikuttajille, tuskinpa sattumaa. Olen jo parina vuonna edustanut ainoana mehiläistarhaajana hunaja-alaa Lähiruokatreffeillä. Esimerkiksi pienpaahtimoita ja pienpanimoita siellä on paikalla pilvin pimein. Kenties jonain päivänä hunaja on niin suuri trendi, että hunajantuottajista muodostuukin merkittävä osuus näytteilleasettajista. Puhetta… Lue lisää
Muistatko, kun haaveilin täällä, että pääsisin suorittamaan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa? No pääsinhän minä! Pohdin pitkään, haenko kyseiseen kouluun. Olen jo maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Myönnän tehneeni hakemuksen hieman vasemmalla kädellä. Ajattelin, että nykyinen koulutukseni joko takaa minulle varman pääsyn koulutukseen tai rajaa minut ulos hakijoista. Koulutusohjelmat ovat yliopistotutkintoni suorittamisen jälkeen muuttuneet. Joissain opiskelijavalinnoissa voi… Lue lisää
Mehiläistarhauksen jatkokurssi Hip hei! Järjestän ensimmäistä kertaa ikinä ihka oman mehiläistarhauksen jatkokurssin. Tätä ennen olen kouluttanut mehiläistarhauksen peruskursseilla 100+ uutta mehiläishoitajaa. Miksi teikäläisten kouluttaminen on parasta ikinä? Rakastan sitä intoa, joka uusilla mehiläishoitajilla on. Tykkään puhua mehiläisistä ja myös mehiläisalan tabuista, kuten siitä, että kaikki tekevät virheitä ja virheistä voi oppia. Nyt sinulla onkin mahdollisuus… Lue lisää
Välttämättömät evästeet mahdollistavat asetustesi, esimerkiksi evästekäytännön tallentamisen ja kirjautuminen toimimisen. Niitä ei voi ottaa pois päältä.
Jos poistat vättämättömät evästeet käytöstä, emme voi tallentaa asetuksiasi. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun vierailet tällä verkkosivustolla, sinun on otettava evästeet käyttöön tai poistettava ne käytöstä uudelleen.
Kävijäanalytiikka
Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.
Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.
Jotta voimme tallentaa asetuksesi, välttämättömät evästeet on otettava käyttöön!
Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?
Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa. Tekstini jatkona on Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely.
Miksi perustaa mesikasvikesanto?
Mesikasvikesanto, kukkaniitty, pölyttäjäpelto. Lyhyesti sen tarkoituksena on tarjota pölyttäjille ravintoa. Miksi perustaa mesikasvikesanto? Motivaatiotekijät voivat olla esimerkiksi seuraavat:
Pölyttäjien suojelu
Sadassa vuodessa pölyttäjien elinympäristöille on käynyt surkeasti. Perinnebiotooppien eli kukkaniittyjen, ketojen ja metsälaidunten määrä on laskenut 1,5 miljoonasta hehtaarista 20 000 hehtaariin. Äärimmäisen nopea ja äärimmäisen radikaali muutos, johon pölyttäjät on pakotettu sopeutumaan.
Asun maatalousvaltaisessa kunnassa, jossa aakeat laakeat viljapellot täyttävät maiseman. Lisäksi löytyy kuivaa kangasmetsää erikoisesta harjuluonnosta. Välillä mietin, missä pölyttäjien olisi tarkoitus ruokailla? Kuivat kangasmetsät, saati viljapellot, eivät tarjoa kovin kummoista ravintoa. Jos minulla on mahdollisuus tarjota erakkomehiläisille ja kimalaisille kukkaketoja, miksi en tekisi niin?
Hunajantuotanto
Suuri rakkauteni eli hunajantuotanto oli minulle tärkeä syy perustaa mesikasvikesanto. Viljelemällä mehiläisille kasveja on mahdollista taata hyvä hunajasato. Olen tykästynyt yksikukkahunajiin ja hifistelyn kannalta on ainutlaatuista hallita hunajantuotantoa jo kasvitasolta lähtien. Koko maassa vain harva pystyy tekemään näin. Yleensä ollaan vierailla mailla ja toimitaan muiden armoilla.
Pölytyksestä hyötyvät viljelykasvit
Mehiläisten tekemä pölytystyö on marjoille, hedelmille sekä monille valkuais- ja öljykasveille merkittävä tekijä sadon onnistumisen kannalta. Se vaikuttaa sekä sadon määrään että laatuun. Vaikka pölyttäjillä on arvoa euroissa, on niillä toki myös itseisarvoa osana luonnon monimuotoisuutta.
Mesikasvikesannon perustaminen on mahdollisuus sekä lisätä viljelymaiseman monimuotoisuutta että houkutella pölyttäjät paikalle juuri ennen pölytyksestä hyötyvän viljelykasvin kukintaa.
Maataloustuet
Politiikassa on mielestäni tehty yksi aidosti pölyttäjiä hyödyttävä päätös. Keväällä 2019 tuli viherryttämistuen ekologisen alan uudeksi kesantotyypiksi mesikasvikesanto. Aiemmin oli hyvinkin pulmallista valita tukihaussa se ”oikea täppä” kun kyseessä oli pölyttäjäpelto.
Mikä ihmeen ekologinen ala? Siihen kuuluvat kesannot ja typensitojakasvit tietyin ehdoin. Maakunnissa, joissa on pieni metsäala suhteessa peltopinta-alaan, vaaditaan maatiloilla vähintään viisi prosenttia tällaista alaa. Vaatimus on voimassa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Kesantotyyppejä on erilaisia. Olisi hullua, jos pölyttäjille varta vasten kylvetty kukkapelto olisi arvoltaan sama, kuin pelkästään sängelle jätetty pelto, johon kasvaa pari hassua heinänkortta. Siispä mesikasvikesanto sai muita kesantoja suuremman painokertoimen. Se lasketaan painokertoimella 1,5 eli 1 hehtaari mesikasvikesantoa lasketaan tukihaussa 1,5 hehtaariksi.
Maataloudessa mesikasvikesantoon hyväksytään kasveiksi aitohunajakukka, mesikät, apilat sekä näiden seokset.
Pellon kasvukunnon parantaminen
Kaikki pellot eivät ole keskenään samanarvoisia. On huippukunnossa olevia peltoja, ok peltoja, ongelmalohkoja sekä tarpeettomia joutomaita. Meillä valikoitui mesikasvipelloiksi yksi huippupelto, yksi ongelmapelto ja yksi joutomaa.
Mesikasvikesantoon voi valita kasveja tarpeen mukaan: kaipaako maaperä ehkä lisää orgaanista ainesta tai typpeä? Onko maaperä tiivistynyt?
Estetiikka
Estetiikalla on merkitystä maaseudun imagon kannalta. Mikäpä päihittäisi kesäisen kukkapellon?
Meillä on pihapelto, joka näkyy ikkunasta ja jonka ohi kävelen lukuisia kertoja päivässä. Olisi hullua pitää siinä mitään muuta, kuin silmiä hivelevää kukkaketoa.
Tutustu myös artikkeleihin Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely. Mesikasvikesantoa viljelemällä olen tuottanut kahta upeaa lajihunajaa. Verkkokaupastani pääset ostamaan hunajakukkahunajaa ja valkomesikkähunajaa.
4 replies to “Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?”
Hanna
Hei! Mahtavaa, että kirjoitat aiheesta. Tavoitteenani on ensi kasvukaudella kylvää muutama lohko mesikasveilla. Suunnittelutyö on muuten parasta aloittaa heti syksyllä, jottei hommaa tarvitse pähkäillä ”kevätruuhkan” aikaan, kun kaiken muumkin ois pitänyt olla valmista jo eilen!
Nora
Hei! Onpa hyvä kuulla, että teksti tuli sopivaan saumaan. Minulta kysytään paljon tästä aiheesta ja siitä on hävettävän vähän tietoa netissä (ja sekin vaikeasti löydettävissä). Tulen jatkamaan artikkelisarjaa tämän kesän kokemuksilla – toivottavasti ne rohkaisevat muita kokeilemaan pölyttäjäpeltojen viljelyä.
esko solaranta
mistä saa siemeniä ja voiko palstassa olla muitakin kukkia ala 1ha.kiitos
Nora / Hello honey
Hei!
Siemeniä saa esimerkiksi paikallisista maatalouskaupoista (Lantmännen Agro, Hankkija) ja verkkokaupoista (Suomen niittysiemen: https://niittysiemen.fi/fi/).
Käytin itse hunajakukkaa, valko- ja alsikeapilaa sekä valkomesikkää. Muitakin kukkia voisi toki tuossa seoksessa olla. Olen toisessa artikkelissa kertonut lisää kasvien valinnasta ja käyttämästäni siemenseoksesta: https://hellohoney.fi/fi/2019/09/18/mesikasvikesannon-perustaminen-osa-2-kasvien-valinta/
Aiheeseen liittyvät
Kesä Kreetta Järvenpään matkassa
Tämä tarina sai alkunsa treffeillä. Nimittäin Keskon järjestämillä Lähiruokatreffeillä, jonne vuosittain kootaan pientuottajia. Samaan aikaan oli käynnissä K-kampuksen esittely vaikuttajille, tuskinpa sattumaa. Olen jo parina vuonna edustanut ainoana mehiläistarhaajana hunaja-alaa Lähiruokatreffeillä. Esimerkiksi pienpaahtimoita ja pienpanimoita siellä on paikalla pilvin pimein. Kenties jonain päivänä hunaja on niin suuri trendi, että hunajantuottajista muodostuukin merkittävä osuus näytteilleasettajista. Puhetta… Lue lisää
Tarina siitä, miksi maisteri meni ammattikouluun
Muistatko, kun haaveilin täällä, että pääsisin suorittamaan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa? No pääsinhän minä! Pohdin pitkään, haenko kyseiseen kouluun. Olen jo maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Myönnän tehneeni hakemuksen hieman vasemmalla kädellä. Ajattelin, että nykyinen koulutukseni joko takaa minulle varman pääsyn koulutukseen tai rajaa minut ulos hakijoista. Koulutusohjelmat ovat yliopistotutkintoni suorittamisen jälkeen muuttuneet. Joissain opiskelijavalinnoissa voi… Lue lisää
Mehiläistarhauksen jatkokurssi
Mehiläistarhauksen jatkokurssi Hip hei! Järjestän ensimmäistä kertaa ikinä ihka oman mehiläistarhauksen jatkokurssin. Tätä ennen olen kouluttanut mehiläistarhauksen peruskursseilla 100+ uutta mehiläishoitajaa. Miksi teikäläisten kouluttaminen on parasta ikinä? Rakastan sitä intoa, joka uusilla mehiläishoitajilla on. Tykkään puhua mehiläisistä ja myös mehiläisalan tabuista, kuten siitä, että kaikki tekevät virheitä ja virheistä voi oppia. Nyt sinulla onkin mahdollisuus… Lue lisää