Hurraa! Vuoden mehiläisten hoito on nyt palkittu mitä mahtavimmalla luonnontuotteella. Hunaja on purkissa.
Kesä on mehiläistarhauksessa intensiivistä aikaa. Hieman hullunkurisesti silloin kun suurin osa Suomesta lomailee, painavat mehiläistarhaajat pyöreää päivää. Tärkein tehtävä kesällä on antaa mehiläisille riittävästi uusia hunajalaatikoita, joihin ne voivat kerätä kasvien mettä ja valmistaa siitä hunajaa.
Miten mehiläinen valmistaa hunajaa?
Kukat erittävät mettä eli sokeripitoista nestettä, jolla ne houkuttelevat pölyttäjiä luokseen. Osa kasveista on tuulipölytteisiä, mutta osa tarvitsee siementuotantoon pölyttäjien apua. Kukat kertovat mehiläisille erityisillä mesiviitoilla, että nyt olisi mettä tarjolla. Mehiläinen menee keräämään meden, sillä se tarvitsee energiapitoista nestettä polttoaineekseen. Samalla kukka pölyttyy ja alkaa tuottamaan siemeniä.
Mehiläinen lisää meteen jo keruulennolla entsyymejä. Mehiläispesässä mesi levitetään mehiläisvahakennoihin ja mehiläiset laittavat siihen lisää entsyymejä. Nämä entsyymit edistävät meden muuttumista hunajaksi ja parantavat sen säilyvyyttä.
Mehiläisillä on suuri työ tuulettaa siipiensä avulla medestä ylimääräinen kosteus pois. Kun mesi on muuttunut hunajaksi ja on mehiläisten mielestä riittävän kuivaa, peittävät mehiläiset hunajan mehiläisvahalla. Hunaja on mehiläispesässä ikään kuin luonnollisessa pakkauksessa.
Näin hunajaa tuotetaan
Mehiläistarhaaja kerää mehiläispesistä hunajan pois. Hunaja on pakattu mehiläisten toimesta mehiläisvahakennoihin, jotka sijaitsevat tarhaajan pesään laittamassa puukehässä. Kennnoista kuoritaan mehiläisvahakannet pois kuorimahaarukalla.
Kehä laitetaan hunajalinkoon, joka pyörii ja josta hunaja lentää keskipakoisvoiman avulla lingon seinille. Siitä hunaja valuu hanan läpi siivilään, jolla erotetaan hunajasta suurimmat vahamurut pois. Hunaja menee saaviin, jossa sitä seisotetaan vuorokausi. Tänä aikana siivilän läpi päässeet pienet vahamuruset nousevat hunajan pintaan, josta ne kuoritaan pois. Hunajan voi pakata tällaisenaan hunajapurkkeihin tai vaivata hienokiteiseksi.
Vaikuttaako sää hunajasatoon?
Minulta on paljon kysytty, miten sää vaikuttaa hunajasatoon. Lämpö on mehiläisille hyväksi, sillä se edesauttaa yhdyskunnan kehittymistä. Toisaalta kukat vaativat kosteutta tuottaakseen mettä. Jatkuva sade ei ole hyväksi, sillä sateella mehiläiset eivät lennä, eikä hunajasadostakaan tule suurta.
Onneksi mehiläiset ovat sopeutuvaisia. Tulevaisuudessa säiden ääri-ilmiöt luovat kuitenkin mehiläistarhaukselle haastetta. Koska toivoisin mehiläisten olevan mahdollisimman hyvin paikalliseen ilmastoomme sopeutuvia, olen ihastunut alkuperäisrotuumme eli pohjolan tummiin mehiläisiin. Linkin takaa pääset lukemaan, millaista on elämäni mustien mehiläisten matkassa. Valmistamaani hunajaa löydät verkkokaupastani, kestosuosikkiin eli voikukkahunajaan voit tutustua täällä.
Mutta miksi netistä löytyy kuvia, joissa tarhaaja toisaalta työskentelee mehiläisten parissa ilman suojavarusteita ja toisaalta niiden kanssa? On jopa kuvia, joissa mehiläiset ovat asettuneet tarhaajan iholla olevan kuningattaren ympärille muodostaen ikään kuin peiton. Eivätkö jotkut mehiläisrodut pistä lainkaan?
Mehiläishoitajilla on toisistaan eroavia tyylejä hoitaa mehiläisiä. Osa mehiläishoitajista ei käytä suojavarusteita tai käyttää niitä vain osittain. Tämä on kunkin oma valinta. Minä käytän suojavarusteita aina hoitaessani mehiläisiä.
Mehiläisten luonteissa on myös eroja. Jotkut mehiläiskannat ovat toisia lauhkeampia, mutta kaikki yleisesti käytetyt mehiläisrodut pistävät puolustaessaan itseään tai mehiläispesää. Se, että kuinka herkässä tämä puolustuskäyttäytyminen on, riippuu mehiläiskannasta ja on geneettinen ominaisuus. Mehiläishoitajat voivat siis jalostaa mehiläisistä lauhkeampia kasvattamalla kuningattaria mahdollisimman lauhkeista mehiläispesistä.
Olen lähiaikoina kiertänyt paljon asiakastapahtumissa ja kuluttajilta on tullut hyviä kysymyksiä hunajasta. Eniten keskustelua on herättänyt hunajan olomuoto ja kysymys ”miksi hunaja kiteytyy?”. Toisen mielestä juokseva hunaja on ”sitä oikeaa hunajaa” ja toisen mielestä se taas on kuumennettu pilalle. Seuraavan mielestä kiteinen hunaja on ainoaa aitoa hunajaa ja kolmannen mielestä kiteiseen hunajaan on lisätty sokeria.… Lue lisää
”Ei alle 1-vuotiaille.” sanoo hunajapurkki. Etiketissä oleva varoitusteksti sai sinut pohtimaan, miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle? Mehiläistarhaajana ja 1-vuotiaan lapsen äitinä olen törmännyt tähän kysymykseen useammin kuin kerran. Saatat luulla, että varoitustekstin syynä on hunajan luontaisesti sisältämä sokeri. Sokerittomuus on trendinä nostanut päätään myös taaperoiden keskuudessa. Hunajan luontaisesti sisältämä sokeri ei kuitenkaan ole syynä… Lue lisää
Miksi hunaja ei ole vegaanista? Onko hunaja vegaanista? Yllätyksekseni moni vegaani syö hunajaa. Kyseisen ruokavalion piirissä hunaja tuntuu olevan vedenjakaja. Arvelen sen johtuvan siitä, että mehiläistarhaus on luonnonläheistä toimintaa. ”En ole niin vegaani, ettenkö söisi hunajaa.” Kummitätini ryhtyi hiljattain vegaaniksi. Tästä kuultuani kysyin oitis, että syökö hän vielä hunajaa. Hän sanoi, ettei ole niin vegaani,… Lue lisää
Miten hunajaa tehdään?
Hurraa! Vuoden mehiläisten hoito on nyt palkittu mitä mahtavimmalla luonnontuotteella. Hunaja on purkissa.
Kesä on mehiläistarhauksessa intensiivistä aikaa. Hieman hullunkurisesti silloin kun suurin osa Suomesta lomailee, painavat mehiläistarhaajat pyöreää päivää. Tärkein tehtävä kesällä on antaa mehiläisille riittävästi uusia hunajalaatikoita, joihin ne voivat kerätä kasvien mettä ja valmistaa siitä hunajaa.
Miten mehiläinen valmistaa hunajaa?
Kukat erittävät mettä eli sokeripitoista nestettä, jolla ne houkuttelevat pölyttäjiä luokseen. Osa kasveista on tuulipölytteisiä, mutta osa tarvitsee siementuotantoon pölyttäjien apua. Kukat kertovat mehiläisille erityisillä mesiviitoilla, että nyt olisi mettä tarjolla. Mehiläinen menee keräämään meden, sillä se tarvitsee energiapitoista nestettä polttoaineekseen. Samalla kukka pölyttyy ja alkaa tuottamaan siemeniä.
Mehiläinen lisää meteen jo keruulennolla entsyymejä. Mehiläispesässä mesi levitetään mehiläisvahakennoihin ja mehiläiset laittavat siihen lisää entsyymejä. Nämä entsyymit edistävät meden muuttumista hunajaksi ja parantavat sen säilyvyyttä.
Mehiläisillä on suuri työ tuulettaa siipiensä avulla medestä ylimääräinen kosteus pois. Kun mesi on muuttunut hunajaksi ja on mehiläisten mielestä riittävän kuivaa, peittävät mehiläiset hunajan mehiläisvahalla. Hunaja on mehiläispesässä ikään kuin luonnollisessa pakkauksessa.
Näin hunajaa tuotetaan
Mehiläistarhaaja kerää mehiläispesistä hunajan pois. Hunaja on pakattu mehiläisten toimesta mehiläisvahakennoihin, jotka sijaitsevat tarhaajan pesään laittamassa puukehässä. Kennnoista kuoritaan mehiläisvahakannet pois kuorimahaarukalla.
Kehä laitetaan hunajalinkoon, joka pyörii ja josta hunaja lentää keskipakoisvoiman avulla lingon seinille. Siitä hunaja valuu hanan läpi siivilään, jolla erotetaan hunajasta suurimmat vahamurut pois. Hunaja menee saaviin, jossa sitä seisotetaan vuorokausi. Tänä aikana siivilän läpi päässeet pienet vahamuruset nousevat hunajan pintaan, josta ne kuoritaan pois. Hunajan voi pakata tällaisenaan hunajapurkkeihin tai vaivata hienokiteiseksi.
Vaikuttaako sää hunajasatoon?
Minulta on paljon kysytty, miten sää vaikuttaa hunajasatoon. Lämpö on mehiläisille hyväksi, sillä se edesauttaa yhdyskunnan kehittymistä. Toisaalta kukat vaativat kosteutta tuottaakseen mettä. Jatkuva sade ei ole hyväksi, sillä sateella mehiläiset eivät lennä, eikä hunajasadostakaan tule suurta.
Onneksi mehiläiset ovat sopeutuvaisia. Tulevaisuudessa säiden ääri-ilmiöt luovat kuitenkin mehiläistarhaukselle haastetta. Koska toivoisin mehiläisten olevan mahdollisimman hyvin paikalliseen ilmastoomme sopeutuvia, olen ihastunut alkuperäisrotuumme eli pohjolan tummiin mehiläisiin. Linkin takaa pääset lukemaan, millaista on elämäni mustien mehiläisten matkassa. Valmistamaani hunajaa löydät verkkokaupastani, kestosuosikkiin eli voikukkahunajaan voit tutustua täällä.
2 replies to “Miten hunajaa tehdään?”
Juhani
Mutta miksi netistä löytyy kuvia, joissa tarhaaja toisaalta työskentelee mehiläisten parissa ilman suojavarusteita ja toisaalta niiden kanssa? On jopa kuvia, joissa mehiläiset ovat asettuneet tarhaajan iholla olevan kuningattaren ympärille muodostaen ikään kuin peiton. Eivätkö jotkut mehiläisrodut pistä lainkaan?
Nora Mäntysaari / Hello honey
Mehiläishoitajilla on toisistaan eroavia tyylejä hoitaa mehiläisiä. Osa mehiläishoitajista ei käytä suojavarusteita tai käyttää niitä vain osittain. Tämä on kunkin oma valinta. Minä käytän suojavarusteita aina hoitaessani mehiläisiä.
Mehiläisten luonteissa on myös eroja. Jotkut mehiläiskannat ovat toisia lauhkeampia, mutta kaikki yleisesti käytetyt mehiläisrodut pistävät puolustaessaan itseään tai mehiläispesää. Se, että kuinka herkässä tämä puolustuskäyttäytyminen on, riippuu mehiläiskannasta ja on geneettinen ominaisuus. Mehiläishoitajat voivat siis jalostaa mehiläisistä lauhkeampia kasvattamalla kuningattaria mahdollisimman lauhkeista mehiläispesistä.
Related Posts
Miksi hunaja kiteytyy?
Olen lähiaikoina kiertänyt paljon asiakastapahtumissa ja kuluttajilta on tullut hyviä kysymyksiä hunajasta. Eniten keskustelua on herättänyt hunajan olomuoto ja kysymys ”miksi hunaja kiteytyy?”. Toisen mielestä juokseva hunaja on ”sitä oikeaa hunajaa” ja toisen mielestä se taas on kuumennettu pilalle. Seuraavan mielestä kiteinen hunaja on ainoaa aitoa hunajaa ja kolmannen mielestä kiteiseen hunajaan on lisätty sokeria.… Lue lisää
Miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle?
”Ei alle 1-vuotiaille.” sanoo hunajapurkki. Etiketissä oleva varoitusteksti sai sinut pohtimaan, miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle? Mehiläistarhaajana ja 1-vuotiaan lapsen äitinä olen törmännyt tähän kysymykseen useammin kuin kerran. Saatat luulla, että varoitustekstin syynä on hunajan luontaisesti sisältämä sokeri. Sokerittomuus on trendinä nostanut päätään myös taaperoiden keskuudessa. Hunajan luontaisesti sisältämä sokeri ei kuitenkaan ole syynä… Lue lisää
Miksi hunaja ei ole vegaanista?
Miksi hunaja ei ole vegaanista? Onko hunaja vegaanista? Yllätyksekseni moni vegaani syö hunajaa. Kyseisen ruokavalion piirissä hunaja tuntuu olevan vedenjakaja. Arvelen sen johtuvan siitä, että mehiläistarhaus on luonnonläheistä toimintaa. ”En ole niin vegaani, ettenkö söisi hunajaa.” Kummitätini ryhtyi hiljattain vegaaniksi. Tästä kuultuani kysyin oitis, että syökö hän vielä hunajaa. Hän sanoi, ettei ole niin vegaani,… Lue lisää