Millainen on mehiläistarhaajan koulutus?

Lue käyttöohjeet ennen mehiläispesän hankintaa. Muuten joudut pyydystämään uudet lemmikkisi naapurin savupiipusta. En suosittele.

Mehiläistarhaajan koulutus

Mehiläistarhaukseen ei ole olemassa yhtä oikeaa opintietä. Ala on vanha kuin taivas ja käytännössä et voi oppia kaikkea kirjasta saati YouTubesta. Jokaisella mehiläistarhaajalla on omanlainen tyyli hoitaa mehiläisiä ja siitä huolimatta mehiläiset pärjäävät mainiosti. Itse etsin aina yhtä oikeaa totuutta, joten tällainen ”jokaisella on oma tyyli” tuntui mehiläistarhaukseen tutustuessani mahdottomalta ajatukselta.

Mistä mehiläistarhausoppi sitten saadaan? Mehiläistarhausta opetetaan työväenopistoissa, paikallisyhdistysten kursseilla ja taitaa muutama kurssi löytyä yliopistostakin. Näiden kurssien laajuus vaihtelee parin tunnin luennosta useiden kymmenien tuntien kokonaisuuksiin. Moni käyttää myös mentoritarhaajaa eli kulkee vanhemman mehiläistarhaajan opissa.

Mehiläistarhauksen peruskurssi

Tyypillisimmin ensimmäinen tarhausoppi tulee mehiläistarhauksen peruskurssilta. Tuttavallisemmin ”peruskurssiksi” kutsutulla kokonaisuudella opit mehiläistarhauksen alkeet. Mehiläistarhauksen peruskursseja tarjoavat työväenopistot sekä Mehiläishoitajain liiton alaiset paikallisyhdistykset. Kursseja vetävät usein kokeneet mehiläistarhaajat.

Mehiläistarhauksen peruskurssi yhdenmukaistettiin sisällöltään ja laajuudeltaan hiljattain. Nykyään tämä Mehiläishoitajain liiton kurssi kestää noin 36 oppituntia. Tyypillisimmillään kurssi järjestetään satunnaisina viikonloppuina pitkin kevättä. Kurssiin sisältyy sekä teoriaopintoja että kesällä käytännön vierailuja eri mehiläistarhoilla.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton sivuilta löytyy tapahtumista ajantasainen listaus meneillään olevista mehiläistarhauksen peruskursseista.

Omat kokemukseni peruskurssista

Kävin peruskurssin muutama vuosi sitten. Googlettelun tuloksena päädyin Uudenmaan mehiläishoitajien pitämälle kurssille. Koin paikallisyhdistyksen pitämän kurssin jotenkin lähtökohtaisesti luotettavammaksi, vaikka ei sillä varmaan eroa olisi ollut työväenopiston kurssiin nähden. Lisäksi pidin siitä, että mehiläistarhoilla suoritettavat vierailut oli ripoteltu pitkin Uuttamaata. Luvassa oli siis monen eri tarhaustyylin näkemistä.

Kurssilla omaksuin mehiläistietoutta sienen tavoin, mutta oli myös asioita, jotka jäivät vielä mysteereiksi. Kun kyseessä on kohtalaisen uusi asia, on omaksumiskyky rajallista. Tätä ennen olin käynyt yliopistolla vapaavalintaisen kurssin ”mehiläistalouden perusteet”, joka kuitenkin käsitteli enemmän mehiläistä hyönteisenä sekä koko hunaja-alaa kuin käytännön tarhausta. Tuon ensikosketukseni perusteella ajattelin olevani ihan pro, mutta toisin kävi.

Mehiläistarhaajan ammattitutkinto

Nyt olen jo kolmannessa mehiläisalan koulutuksessani eli suoritan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa Mustialassa. Tämä on korkein mehiläistarhauksen oppi, jota Suomessa voi saada. Kaipaan opiskeluun syvällistä otetta ja sitä koen nyt saavani.

Mehiläistarhaajan ammattitutkinto sulautettiin hiljattain maatalousalan perustutkinnon osaksi. Hauska muutos on, että nykyään nimikkeen ”mehiläistarhaaja” saa vain ammattitutkinnon kautta – olen siis valetarhaaja ennen kuin valmistun.

Miten mehiläistarhaajaksi kannattaa opiskella?

Aloita jostain helposta ja nopeasta. Etsi vaikka lähin mehiläistarhaaja ja kysy, pääsisitkö mukaan mehiläistarhalle. Tai käy muutaman tunnin mittainen ”Minustako mehiläistarhaaja?” luento. Mehiläistarhauksen peruskurssinkin saat suhteellisen kevyesti suoritettua. Pikkuhiljaa sinulle muodostuu käsitys siitä, onko mehiläistarhaus juuri sinun juttusi.

Tutustu polkuuni mehiläistarhaajana blogiteksteissäni Hello honey, I’m Nora Mäntysaari ja Tarina siitä, miksi maisteri meni ammattikouluun. Saatat myös pitää dokumentista, jossa kerron mehiläistarhauksestani ja siitä, miten minusta tuli mehiläistarhaaja.