”Ei alle 1-vuotiaille.” sanoo hunajapurkki. Etiketissä oleva varoitusteksti sai sinut pohtimaan, miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle? Mehiläistarhaajana ja 1-vuotiaan lapsen äitinä olen törmännyt tähän kysymykseen useammin kuin kerran.
Saatat luulla, että varoitustekstin syynä on hunajan luontaisesti sisältämä sokeri. Sokerittomuus on trendinä nostanut päätään myös taaperoiden keskuudessa. Hunajan luontaisesti sisältämä sokeri ei kuitenkaan ole syynä varoitustekstiin.
Hunaja ja botulismi
Alle 1-vuotiaan eli imeväisikäisen suolisto on vielä niin kehittymätön, että se ei osaa käsitellä kaikkia ympäristöstä tulevia haasteita. Hunajaa ei suositella alle 1-vuotiaille, sillä se saattaa sisältää Clostridium botulinum –bakteeria. Aikuisille ja yli 1-vuotiaille lapsille tämä bakteeri on vaaraton.
Clostridium botulinum
C. botulinum –bakteerit erittävät suolistossa hermomyrkkyjä ja saattavat aiheuttaa vaarallisen taudin nimeltä botulismi. Tyypillisimmin bakteerin saa aikuinen esimerkiksi tyhjiöpakatusta kalasta tai muusta herkästi pilaantuvasta elintarvikkeesta. Hunaja ei ole herkästi pilaantuva elintarvike eikä aikuinen tai yli 1-vuotias lapsi voi saada siitä botulismia.
Imeväisbotulismi eli alle 1-vuotiaan saama botulismi on harvinainen ja bakteerin alkuperää on usein vaikea selvittää. C. botulinum –bakteeri on tavallinen maaperän bakteeri, joten lapsi voi sen teoriassa saada syömällä esimerkiksi multaa. Koska hunajasta on toisinaan löydetty kyseistä bakteeria, ei hunajaa tule antaa alle 1-vuotiaille.
Aikoinaan vauvoja saatettiin rohkaista tutin käyttämiseen esimerkiksi kastamalla tutti hunajaan. Tätä kautta on hunajan ja imeväisbotulismin yhteys selvinnyt.
Ajat muuttuvat ja nykypäivän äidit ovat hyvin tarkkoja suosituksista. Sokerittomuustrendi näkyy lastenkin ruokavaliossa ja tuntuu hassulta ajatella, että joku tarjoaisi vauvalleen hunajaan kastetun tutin.
Mistä bakteeri päätyy hunajaan?
Mehiläiset lentävät luonnossa, keräävät mettä ja siitepölyä kukista ja toisinaan levähtävät maanpinnalle juomaan. Koska mehiläiset ovat kosketuksissa maaperän kanssa, voi botulismibakteeri päätyä hunajaan mehiläisen kautta.
Miten botulismia voi ehkäistä? Mehiläistarhauksessa hunajaa sisältäviä mehiläisvahakehiä tai muita mehiläispesässä käytettäviä tarvikkeita ei koskaan lasketa suoraan maahan. Tämä on niin paha virhe, että suorittaessani mehiläistarhaajan ammattitutkinnon näyttöä saisin hylätyn, mikäli laskisin hunajakehän maahan.
Toinen paha virhe olisi varoitustekstin ”ei alle 1-vuotiaille” puuttuminen hunajapurkin etiketistä. Se on virheenä jo niin radikaali, että voi aiheuttaa tuotteen takaisinvedon Elintarviketurvallisuusviraston huomautuksesta.
Alle 1-vuotiaani söi hunajaa, apua!
Ei hätää. Hunaja ei automaattisesti sisällä C. botulinum –bakteeria. Tarkkaile, ilmeneekö lapsella oireita (näitä on olemassa pitkä litania, esimerkiksi oksentelu on yksi oireista). En ole lääkäri, joten jos olet huolissasi, soita myrkytyskeskukseen tai terveysasemalle.
Botulismibakteerin tuhoutumisesta kuumennettaessa on spekuloitu puolesta ja vastaan. Vaikuttaa siltä, että botuliinimyrkky tuhoutuu, mutta bakteereiden itiömuodot olisivat kestävämpiä kuumuutta vastaan.
Riittääkö kotikokkailujen kuumennus tuhoamaan bakteerin?
Ruokaviraston eli entisen Elintarviketurvallisuusviraston mukaan ruokaa tulee kuumentaa ”vähintään 20 minuuttia + 80 °C lämpötilassa tai 5 minuuttia 85 °C lämpötilassa”, jotta mahdollinen botuliinimyrkky tuhoutuu. Samoilla linjoilla on Suomen Mehiläishoitajain Liitto ja WHO.
Imeväisbotulismi tulee C. botulinum -bakteerin itiöiden myötä. Näiden itiöiden sanotaan olevan kestävämpiä kuumennukselle kuin jo muodostunut botuliinimyrkky. Samat lähteet kertovat, että itiöt eivät kasva happamissa olosuhteissa.
Hunaja on hapanta, tyypillisesti pH on viisi tai alle. Se siis pitäisi olla äärimmäisen vaikea olosuhde botulismibakteerin itiöille (jotka eivät voi alle 4,6 pH:ssa kasvaa). Vauvan suoliston pH on korkeampi kuin yli 1-vuotiaan lapsen tai aikuisen elimistön pH. Siksi vauva on alttiimpi sille, että botulismibakteerin itiöt muuntautuvat lepomuodoista aktiivisiksi toksiineja tuottaviksi bakteereiksi.
Itiöitä löytyy laajalti ympäristöstä ja todetuissa imeväisbotulismitapauksissa on vauva syönyt mm. multaa, imurin pölypussin sisältöä, hunajaa sellaisenaan tai kilpikonnan ruokaa (jälkimmäisen osalta nauraisin, ellei asia olisi vakava).
Tutkimusten tiimoilta on itiöitä löydetty ympäristön osalta mm. maaperästä, huonepölystä ja ilmasta (hämmästyttävää!). Teoriassa siis kaikki raa’at vihannekset voivat sisältää pölyä, jossa on botulismibakteerin itiöitä.
Mikä on todennäköisyys, että alle 1-vuotias saa hunajasta botulismin?
Tätä on vaikeaa tarkasti laskea. Tutkituista hunajanäytteistä botuliinibakteeria sisälsi Irlannissa 2-7 % näytteistä ja jenkeissä 10 % hunajanäytteistä. Suomessa käytiin muutama vuosi takaperin läpi 114 näytettä, joista 9 sisälsi kyseistä bakteeria.
Yksittäisissä selvittämissäni imeväisbotulismitapauksissa on lapsi usein ollut alle 6 kk vanha (keskimäärin 10-viikkoinen). Jos kyseessä on ollut hunaja, on sitä syötetty lapselle sellaisenaan. Se on joissain kulttuureissa tavallista. Myös WHO alleviivaa, että imeväisbotulismi on harvinaisuudestaan huolimatta huomattavasti yleisempi alle 6 kk vanhoilla kuin 6-12 kk vanhoilla lapsilla.
Useat tutkimukset spekuloivat, että kaikkea botulismin kehittymisestä ei tiedetä. Voi olla, että lapsen ruoansulatuselimistössä tapahtuu jotain poikkeuksellista, minkä vuoksi botulismi puhkeaa juuri tiettynä hetkenä.
En löytänyt yhtäkään tapausta, jossa lapsi olisi sairastunut syötyään kuumennettua, hunajaa sisältävää ruokaa. Jos löydät tällaisen, niin vinkkaa! Suomessa imeväisbotulismitapauksia ei ole ollut yhtään. Ei todella olisi tarpeen tullakaan.
Mehiläistarhaajan propagandaa!
Liekö ravitsemus aiheena sellainen, joka herättää paljon mielipiteitä. Usein saan osakseni kyseenalaistusta nimenomaan liittyen kommentteihini imeväisbotulismia koskien. Kuulemma vähättelen todellista riskiä.
Tämähän on hassua. Ensinäkin, miksi vähättelisin asiaa? Tuskin toivon kenenkään lapselle vakavaa infektiotautia. Toisekseen, lue blogini otsikko. Kerron, miksi hunajaa ei tule antaa alle 1-vuotiaalle. En itsekään antanut sitä omalle lapselleni hänen ollessaan alle 1-vuotias.
”No mutta sinullahan on kaupallisia intressejä edistää hunajan myyntiä!”. Alle 1-vuotiaat eivät ole kohderyhmääni ja niiden merkitys olisi kaupallisesti häviävän pieni, vaikka jokaisessa mini-ihmistä koskevassa reseptissä olisi hunaja yhtenä raaka-aineena.
Koulutukseni puolesta voisin olla elintarvikkeiden turvallisuutta valvova viranomainen. Osaan lukea kriittisesti tutkimuksia ja tutkimuksen kaltaista (huuhaa)sisältöä. Valitettavasti ravitsemuksen tiimoilta jälkimmäinen saa nykymaailmassa paljon jalansijaa.
Mitä minä teen ehkäistäkseni botulismia?
Pyrin käsittelemään hunajaa mahdollisimman hygieenisesti. Laittamalla varoitustekstin ”ei alle 1-vuotiaille” hunajapurkin kylkeen olen tehnyt voitavani botulismin ehkäisyssä. Ai niin, ja sitten on vielä tämä blogikin. Nyt tiedät, miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle.
Yli 1-vuotiaille lapsille ja aikuisille hunaja on sellaisenaan turvallinen tuote. Sitä voivat huoletta syödä myös raskaana olevat ja imettävät. Yli 1-vuotiaille sopivaa hunajaa löydät verkkokaupastani.
2 replies to “Miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle?”
Honey it is
Muutamia epätarkkuuksia haluaisin korjata muuten hyvästä tekstistäsi.
Kirjoitit että ”Samat lähteet kertovat, että itiöt eivät selviydy happamissa olosuhteissa.” En löytänyt mainitsemistasi lähteistä tietoa että itiöt eivät selviytyisi. Itiöistä tulevat BAKTEERIT eivät kasva (ja tuota toksiinia) vihamielisen ympäristöolosuhteiden vuoksi hunajassa. Bakteerien itiöt (sanotaan myös bakteereiden lepomuodoiksi) ovat kestäviä ja selviytyvät itämiskykyisinä olosuhteissa, joissa itse bakteeri ei pysty kasvamaan tai ylipäätään hengissä. Botuliini-itiöiden tuhoutumiseen tarvitaan 121 asteessa 1 min tai 100 asteessa 25 min.
Imeväisbotulismi eroaa aikuisilla tavattavasta klassisesta botulismista juuri tässä. Imeväisbotulismiin sairastuu tyypillisesti alle 6kk ikäinen vauva joka saa suolistoonsa botuliini-itiöitä. Nämä itiöt pääsevät vauvan suolistossa kehittymään toksiineja tuottaviksi bakteereiksi, koska vauvan suoliston normaalimikrobisto on vielä kehittymätöntä eikä näin ollen estä botuliinibakteerien kasvua. Aikuisen suoliston normaalimikrobisto estää botuliini-itiöiden kehittymisen bakteereiksi ja/tai bakteerien kasvun. Siksi aikuisilla tavattava klassinen botulismi liittyy yleensä säilykkeisiin, tuotteisiin joissa pakkaukseen päässyt itiö on päässyt otollisessa hapettomassa olosuhteissa kasvamaan ja tuottamaa elintarvikkeeseen toksiinia. Aikuinen siis sairastuu toksiinista ja imeväisikäinen itiöstä, näin karkeasti sanottuna.
En ehkä nostaisi oksentelua imeväisikäisen botulismin oireista esiin (esiintyy vain osalla potilaista), vaan ennemminkin hermomyrkyn lamaavaan vaikutuksen liittyvät oireilut kuten Ruokaviraston mainitsemat ”Imeväisbotulismin oireita ovat ummetus, yleinen heikkous ja itkun vaimeus. Tavallisesti imemiskyky heikkenee ja lapsi muuttuu veltoksi. Joskus voi seurauksena olla myös hengityksen pysähtyminen ja kuolema, ellei lasta saada nopeasti tehohoitoon.”
Kiitos terävistä havainnoistasi. Tarkistan vielä uudelleen lähteet ja teen tarvittavat tarkennukset.
Saatan jättää oireet kokonaan poiskin, koska en halua, että minun ajatellaan antavan lääketieteellisiä ohjeita. Toivon todella, että jos ihmisellä on aihetta huolestua, hän ottaa yhteyttä lääkäriin. Vaikka taitaa meistä itse kukin sortua toisinaan oireiden googletteluun.
Harmi, että kommenttisi loppui hieman kesken. Olisin mielelläni lukenut sen kokonaan.
Pipareiden makeutus hunajalla Pipareiden makeutus hunajalla ei välttämättä tule reseptiviidakossa mieleesi. Tiesitkö, että voit makeuttaa piparit kokonaan hunajalla? Sokeriin verrattuna saat enemmän makeutta ja vähemmän kaloreita. Hunajaa luonnollisempaa makeuttajaa saa etsiä. Vierastan makeuttajia, joiden nimiä en ymmärrä tai joista en tiedä, mistä ne tulevat. Ehkä siellä ruudun takana on toinen samanlainen? En voinut vastustaa tilaisuutta… Lue lisää
Olen lähiaikoina kiertänyt paljon asiakastapahtumissa ja kuluttajilta on tullut hyviä kysymyksiä hunajasta. Eniten keskustelua on herättänyt hunajan olomuoto ja kysymys ”miksi hunaja kiteytyy?”. Toisen mielestä juokseva hunaja on ”sitä oikeaa hunajaa” ja toisen mielestä se taas on kuumennettu pilalle. Seuraavan mielestä kiteinen hunaja on ainoaa aitoa hunajaa ja kolmannen mielestä kiteiseen hunajaan on lisätty sokeria.… Lue lisää
”Onko tämä raakahunajaa?” – kysymys, jolla saat tarhaajan kuin tarhaajan vetämään syvää henkeä. Nopea suullinen vastaus tähän on ”kyllä”. Olen kysynyt ehkä juuri sinulta, mitä tarkoitat tällä kysymyksellä. Tähän mennessä sinä olet monien muiden tavoin halunnut tietää, onko hunaja kuumennettua. EU:n hunajadirektiivi Suomessa hunajaa ei saa voimakkaasti kuumentaa, jos sitä meinaa vielä myydä nimellä ”hunaja”.… Lue lisää
Miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle?
”Ei alle 1-vuotiaille.” sanoo hunajapurkki. Etiketissä oleva varoitusteksti sai sinut pohtimaan, miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle? Mehiläistarhaajana ja 1-vuotiaan lapsen äitinä olen törmännyt tähän kysymykseen useammin kuin kerran.
Saatat luulla, että varoitustekstin syynä on hunajan luontaisesti sisältämä sokeri. Sokerittomuus on trendinä nostanut päätään myös taaperoiden keskuudessa. Hunajan luontaisesti sisältämä sokeri ei kuitenkaan ole syynä varoitustekstiin.
Hunaja ja botulismi
Alle 1-vuotiaan eli imeväisikäisen suolisto on vielä niin kehittymätön, että se ei osaa käsitellä kaikkia ympäristöstä tulevia haasteita. Hunajaa ei suositella alle 1-vuotiaille, sillä se saattaa sisältää Clostridium botulinum –bakteeria. Aikuisille ja yli 1-vuotiaille lapsille tämä bakteeri on vaaraton.
Clostridium botulinum
C. botulinum –bakteerit erittävät suolistossa hermomyrkkyjä ja saattavat aiheuttaa vaarallisen taudin nimeltä botulismi. Tyypillisimmin bakteerin saa aikuinen esimerkiksi tyhjiöpakatusta kalasta tai muusta herkästi pilaantuvasta elintarvikkeesta. Hunaja ei ole herkästi pilaantuva elintarvike eikä aikuinen tai yli 1-vuotias lapsi voi saada siitä botulismia.
Imeväisbotulismi eli alle 1-vuotiaan saama botulismi on harvinainen ja bakteerin alkuperää on usein vaikea selvittää. C. botulinum –bakteeri on tavallinen maaperän bakteeri, joten lapsi voi sen teoriassa saada syömällä esimerkiksi multaa. Koska hunajasta on toisinaan löydetty kyseistä bakteeria, ei hunajaa tule antaa alle 1-vuotiaille.
Aikoinaan vauvoja saatettiin rohkaista tutin käyttämiseen esimerkiksi kastamalla tutti hunajaan. Tätä kautta on hunajan ja imeväisbotulismin yhteys selvinnyt.
Ajat muuttuvat ja nykypäivän äidit ovat hyvin tarkkoja suosituksista. Sokerittomuustrendi näkyy lastenkin ruokavaliossa ja tuntuu hassulta ajatella, että joku tarjoaisi vauvalleen hunajaan kastetun tutin.
Mistä bakteeri päätyy hunajaan?
Mehiläiset lentävät luonnossa, keräävät mettä ja siitepölyä kukista ja toisinaan levähtävät maanpinnalle juomaan. Koska mehiläiset ovat kosketuksissa maaperän kanssa, voi botulismibakteeri päätyä hunajaan mehiläisen kautta.
Miten botulismia voi ehkäistä? Mehiläistarhauksessa hunajaa sisältäviä mehiläisvahakehiä tai muita mehiläispesässä käytettäviä tarvikkeita ei koskaan lasketa suoraan maahan. Tämä on niin paha virhe, että suorittaessani mehiläistarhaajan ammattitutkinnon näyttöä saisin hylätyn, mikäli laskisin hunajakehän maahan.
Toinen paha virhe olisi varoitustekstin ”ei alle 1-vuotiaille” puuttuminen hunajapurkin etiketistä. Se on virheenä jo niin radikaali, että voi aiheuttaa tuotteen takaisinvedon Elintarviketurvallisuusviraston huomautuksesta.
Alle 1-vuotiaani söi hunajaa, apua!
Ei hätää. Hunaja ei automaattisesti sisällä C. botulinum –bakteeria. Tarkkaile, ilmeneekö lapsella oireita (näitä on olemassa pitkä litania, esimerkiksi oksentelu on yksi oireista). En ole lääkäri, joten jos olet huolissasi, soita myrkytyskeskukseen tai terveysasemalle.
Botulismibakteerin tuhoutumisesta kuumennettaessa on spekuloitu puolesta ja vastaan. Vaikuttaa siltä, että botuliinimyrkky tuhoutuu, mutta bakteereiden itiömuodot olisivat kestävämpiä kuumuutta vastaan.
Riittääkö kotikokkailujen kuumennus tuhoamaan bakteerin?
Ruokaviraston eli entisen Elintarviketurvallisuusviraston mukaan ruokaa tulee kuumentaa ”vähintään 20 minuuttia + 80 °C lämpötilassa tai 5 minuuttia 85 °C lämpötilassa”, jotta mahdollinen botuliinimyrkky tuhoutuu. Samoilla linjoilla on Suomen Mehiläishoitajain Liitto ja WHO.
Imeväisbotulismi tulee C. botulinum -bakteerin itiöiden myötä. Näiden itiöiden sanotaan olevan kestävämpiä kuumennukselle kuin jo muodostunut botuliinimyrkky. Samat lähteet kertovat, että itiöt eivät kasva happamissa olosuhteissa.
Hunaja on hapanta, tyypillisesti pH on viisi tai alle. Se siis pitäisi olla äärimmäisen vaikea olosuhde botulismibakteerin itiöille (jotka eivät voi alle 4,6 pH:ssa kasvaa). Vauvan suoliston pH on korkeampi kuin yli 1-vuotiaan lapsen tai aikuisen elimistön pH. Siksi vauva on alttiimpi sille, että botulismibakteerin itiöt muuntautuvat lepomuodoista aktiivisiksi toksiineja tuottaviksi bakteereiksi.
Itiöitä löytyy laajalti ympäristöstä ja todetuissa imeväisbotulismitapauksissa on vauva syönyt mm. multaa, imurin pölypussin sisältöä, hunajaa sellaisenaan tai kilpikonnan ruokaa (jälkimmäisen osalta nauraisin, ellei asia olisi vakava).
Tutkimusten tiimoilta on itiöitä löydetty ympäristön osalta mm. maaperästä, huonepölystä ja ilmasta (hämmästyttävää!). Teoriassa siis kaikki raa’at vihannekset voivat sisältää pölyä, jossa on botulismibakteerin itiöitä.
Mikä on todennäköisyys, että alle 1-vuotias saa hunajasta botulismin?
Tätä on vaikeaa tarkasti laskea. Tutkituista hunajanäytteistä botuliinibakteeria sisälsi Irlannissa 2-7 % näytteistä ja jenkeissä 10 % hunajanäytteistä. Suomessa käytiin muutama vuosi takaperin läpi 114 näytettä, joista 9 sisälsi kyseistä bakteeria.
Yksittäisissä selvittämissäni imeväisbotulismitapauksissa on lapsi usein ollut alle 6 kk vanha (keskimäärin 10-viikkoinen). Jos kyseessä on ollut hunaja, on sitä syötetty lapselle sellaisenaan. Se on joissain kulttuureissa tavallista. Myös WHO alleviivaa, että imeväisbotulismi on harvinaisuudestaan huolimatta huomattavasti yleisempi alle 6 kk vanhoilla kuin 6-12 kk vanhoilla lapsilla.
Useat tutkimukset spekuloivat, että kaikkea botulismin kehittymisestä ei tiedetä. Voi olla, että lapsen ruoansulatuselimistössä tapahtuu jotain poikkeuksellista, minkä vuoksi botulismi puhkeaa juuri tiettynä hetkenä.
En löytänyt yhtäkään tapausta, jossa lapsi olisi sairastunut syötyään kuumennettua, hunajaa sisältävää ruokaa. Jos löydät tällaisen, niin vinkkaa! Suomessa imeväisbotulismitapauksia ei ole ollut yhtään. Ei todella olisi tarpeen tullakaan.
Mehiläistarhaajan propagandaa!
Liekö ravitsemus aiheena sellainen, joka herättää paljon mielipiteitä. Usein saan osakseni kyseenalaistusta nimenomaan liittyen kommentteihini imeväisbotulismia koskien. Kuulemma vähättelen todellista riskiä.
Tämähän on hassua. Ensinäkin, miksi vähättelisin asiaa? Tuskin toivon kenenkään lapselle vakavaa infektiotautia. Toisekseen, lue blogini otsikko. Kerron, miksi hunajaa ei tule antaa alle 1-vuotiaalle. En itsekään antanut sitä omalle lapselleni hänen ollessaan alle 1-vuotias.
”No mutta sinullahan on kaupallisia intressejä edistää hunajan myyntiä!”. Alle 1-vuotiaat eivät ole kohderyhmääni ja niiden merkitys olisi kaupallisesti häviävän pieni, vaikka jokaisessa mini-ihmistä koskevassa reseptissä olisi hunaja yhtenä raaka-aineena.
Koulutukseni puolesta voisin olla elintarvikkeiden turvallisuutta valvova viranomainen. Osaan lukea kriittisesti tutkimuksia ja tutkimuksen kaltaista (huuhaa)sisältöä. Valitettavasti ravitsemuksen tiimoilta jälkimmäinen saa nykymaailmassa paljon jalansijaa.
Mitä minä teen ehkäistäkseni botulismia?
Pyrin käsittelemään hunajaa mahdollisimman hygieenisesti. Laittamalla varoitustekstin ”ei alle 1-vuotiaille” hunajapurkin kylkeen olen tehnyt voitavani botulismin ehkäisyssä. Ai niin, ja sitten on vielä tämä blogikin. Nyt tiedät, miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle.
Yli 1-vuotiaille lapsille ja aikuisille hunaja on sellaisenaan turvallinen tuote. Sitä voivat huoletta syödä myös raskaana olevat ja imettävät. Yli 1-vuotiaille sopivaa hunajaa löydät verkkokaupastani.
2 replies to “Miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle?”
Honey it is
Muutamia epätarkkuuksia haluaisin korjata muuten hyvästä tekstistäsi.
Kirjoitit että ”Samat lähteet kertovat, että itiöt eivät selviydy happamissa olosuhteissa.” En löytänyt mainitsemistasi lähteistä tietoa että itiöt eivät selviytyisi. Itiöistä tulevat BAKTEERIT eivät kasva (ja tuota toksiinia) vihamielisen ympäristöolosuhteiden vuoksi hunajassa. Bakteerien itiöt (sanotaan myös bakteereiden lepomuodoiksi) ovat kestäviä ja selviytyvät itämiskykyisinä olosuhteissa, joissa itse bakteeri ei pysty kasvamaan tai ylipäätään hengissä. Botuliini-itiöiden tuhoutumiseen tarvitaan 121 asteessa 1 min tai 100 asteessa 25 min.
Imeväisbotulismi eroaa aikuisilla tavattavasta klassisesta botulismista juuri tässä. Imeväisbotulismiin sairastuu tyypillisesti alle 6kk ikäinen vauva joka saa suolistoonsa botuliini-itiöitä. Nämä itiöt pääsevät vauvan suolistossa kehittymään toksiineja tuottaviksi bakteereiksi, koska vauvan suoliston normaalimikrobisto on vielä kehittymätöntä eikä näin ollen estä botuliinibakteerien kasvua. Aikuisen suoliston normaalimikrobisto estää botuliini-itiöiden kehittymisen bakteereiksi ja/tai bakteerien kasvun. Siksi aikuisilla tavattava klassinen botulismi liittyy yleensä säilykkeisiin, tuotteisiin joissa pakkaukseen päässyt itiö on päässyt otollisessa hapettomassa olosuhteissa kasvamaan ja tuottamaa elintarvikkeeseen toksiinia. Aikuinen siis sairastuu toksiinista ja imeväisikäinen itiöstä, näin karkeasti sanottuna.
En ehkä nostaisi oksentelua imeväisikäisen botulismin oireista esiin (esiintyy vain osalla potilaista), vaan ennemminkin hermomyrkyn lamaavaan vaikutuksen liittyvät oireilut kuten Ruokaviraston mainitsemat ”Imeväisbotulismin oireita ovat ummetus, yleinen heikkous ja itkun vaimeus. Tavallisesti imemiskyky heikkenee ja lapsi muuttuu veltoksi. Joskus voi seurauksena olla myös hengityksen pysähtyminen ja kuolema, ellei lasta saada nopeasti tehohoitoon.”
Kaikenkaikkiaan hyvä artikkeli. Ja jos löy
Nora
Kiitos terävistä havainnoistasi. Tarkistan vielä uudelleen lähteet ja teen tarvittavat tarkennukset.
Saatan jättää oireet kokonaan poiskin, koska en halua, että minun ajatellaan antavan lääketieteellisiä ohjeita. Toivon todella, että jos ihmisellä on aihetta huolestua, hän ottaa yhteyttä lääkäriin. Vaikka taitaa meistä itse kukin sortua toisinaan oireiden googletteluun.
Harmi, että kommenttisi loppui hieman kesken. Olisin mielelläni lukenut sen kokonaan.
Aiheeseen liittyvät
Appelsiini-hunajapiparit
Pipareiden makeutus hunajalla Pipareiden makeutus hunajalla ei välttämättä tule reseptiviidakossa mieleesi. Tiesitkö, että voit makeuttaa piparit kokonaan hunajalla? Sokeriin verrattuna saat enemmän makeutta ja vähemmän kaloreita. Hunajaa luonnollisempaa makeuttajaa saa etsiä. Vierastan makeuttajia, joiden nimiä en ymmärrä tai joista en tiedä, mistä ne tulevat. Ehkä siellä ruudun takana on toinen samanlainen? En voinut vastustaa tilaisuutta… Lue lisää
Miksi hunaja kiteytyy?
Olen lähiaikoina kiertänyt paljon asiakastapahtumissa ja kuluttajilta on tullut hyviä kysymyksiä hunajasta. Eniten keskustelua on herättänyt hunajan olomuoto ja kysymys ”miksi hunaja kiteytyy?”. Toisen mielestä juokseva hunaja on ”sitä oikeaa hunajaa” ja toisen mielestä se taas on kuumennettu pilalle. Seuraavan mielestä kiteinen hunaja on ainoaa aitoa hunajaa ja kolmannen mielestä kiteiseen hunajaan on lisätty sokeria.… Lue lisää
Raakahunajaa ei ole olemassa
”Onko tämä raakahunajaa?” – kysymys, jolla saat tarhaajan kuin tarhaajan vetämään syvää henkeä. Nopea suullinen vastaus tähän on ”kyllä”. Olen kysynyt ehkä juuri sinulta, mitä tarkoitat tällä kysymyksellä. Tähän mennessä sinä olet monien muiden tavoin halunnut tietää, onko hunaja kuumennettua. EU:n hunajadirektiivi Suomessa hunajaa ei saa voimakkaasti kuumentaa, jos sitä meinaa vielä myydä nimellä ”hunaja”.… Lue lisää