Päivitys 9.4.2020: kuinkas sitten kävikään? Hunajan kulutus lisääntyi ollen vuodessa henkilöä kohden 743 g viimeksi raportoidun tiedon mukaan. Kauppojen hyllyiltä alkaa löytyä sekä lajihunajia että siitepölyä.
Mieltäni lämmitti tämän tekstin saama erityismaininta artikkelissa Metatrendit 2020, otsikolla ”Internet ei ole aivan pilalla”. Kiitos.
Anteeksi lukijani, olen aliarvioinut sinut. Kuvittelin, että hunaja-alan markkinatilanne olisi vain minua ja muita mehiläistarhaajia kiinnostava aihe. Kuvittelin, että se saisi sinut kuolemaan tylsyydestä.
Olin väärässä, sillä sain artikkelitoiveen mehiläisalan markkinakatsauksesta. Laajensin aihetta hieman tulevaisuuteen katsovaksi. Rakastan lukea erilaisia katsauksia siitä, mihin maailma on menossa. Tulevaisuuden arvuuttelu on hauskaa!
Hunaja-alan trendit 2020
Markkinoinnin trendeistä löytyy katsauksia roppakaupalla ja niiden ilmestymisvauhti vain kiihtyy vuoden loppua kohti mentäessä. Kurkku tiedonjanoisuudesta kuivuen luen tällaisen katsauksen joka ikinen kerta, kun sellaiseen törmään. Kukapa tekisi samanlaisen tulevaisuuskatsauksen hunajasta?
Yleensä katsaus seuraavaan vuoteen tehdään noin kuukausi ennen vuodenvaihdetta. Kuukauden päähän ennustaminen ei liene kovin taidokasta. Sehän on kuukauden päästä jo vanhentunutta tietoa.
Pohjustetaan hieman nykyistä markkinatilannetta ja mennään vuoteen 2020 maalaamaan hunaja-alan tulevaisuutta.
Hunajan kulutus on kasvussa
Hunajan kulutus henkeä kohden jatkaa kasvuaan. Miksi? Vallitsevat ruokatrendit, kuten valkoisen sokerin välttäminen ja lähiruoan suosiminen vauhdittavat hunajan kulutusta. Ennustan, että vuonna 2020 hunajaa kulutetaan vuodessa 750 g henkeä kohden. Se on noin kaksi hunajapurkillista.
Hunajan kulutus on ollut suurimmillaan 700 g/v/hlö, nyt taidetaan olla 650 g tuntumassa. Hunajan kulutuksen kasvutrendi on ollut havaittavissa 80-luvulta saakka. Uskon, että kasvun suurimpana haasteena on kotimaisen hunajan alituotanto.
Kotimaisen hunajan osuus kaikesta kulutuksesta on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2017 alle 40 % kulutetusta hunajasta oli suomalaista. Haastavat vuodet ja tarhaajien eläköityminen ovat kurittaneet kotimaan hunajasatoa.
Tiesitkö, että mehiläistarhaajien keski-ikä on niin korkea, ettei edes Mehiläishoitajain Liitto uskalla tehdä tutkimusta aiheesta? Sääli, sillä kyllähän ammatinharjoittajien keski-ikä kertoo olennaisesti alan tulevaisuudesta.
Ulkomailta virtaa tuontihunajaa
Hunajaa tuotiin Suomeen yli 2 miljoonaa kiloa vuonna 2017. On ymmärrettävää, että kotimaan vajetta korvataan tuontihunajalla. Samalla tämä asettaa haasteen kotimaista hunajaa tuottaville yrityksille, sillä hyllytilaa menetetään ulkomaisille tuotteille, joissa on parempi saatavuus.
Naama naamalta tulee hyllytila vallata takaisin kotimaiselle hunajalle ja tämä vaatii hunajayrityksiltä rahallista panostusta. Naama eli face on yksi tuotteen leveys hyllyssä. Parhaat hyllypaikat ostetaan rahalla. Näitä ovat esimerkiksi hyllypäädyt, joiden ääressä olet ehkä tehnyt heräteostoksia.
Ennustan, että kotimaisella tuotannolla saadaan paikattua hunajan kulutuksen kasvu vuonna 2020. Hunajan tuonti jää 2 miljoonaan kiloon. Tämän kirjoittaminen vaati kaiken optimismin haalimista.
Pienpanimot, pienpaahtimot, pientuottajat?
Ensin tulivat pienpanimot, sitten pienpaahtimot. Nyt myös teepuoli näyttää piristyvän ja saavan uusia innokkaita yrittäjiä. Ennustan, että sama trendi nähdään hunajassa. Toivottavasti kauppojen hunajahyllyt laajentuvat ja tarjolle tulee lisää kotimaisia vaihtoehtoja.
Onko alalle tarpeeksi uusia tulijoita? Kokeneet mehiläistarhaajat sanovat, että paras mainos mehiläistarhaukselle on nuori mehiläistarhaaja. Nuorena mehiläistarhaajana en lähde tätä kiistämään.
Onko hunajasta bisnekseksi?
Lounastin hiljattain tuttavani kanssa, joka sanoi, että ei siitä hunajasta varmaan bisnekseksi ole. ”Eikös se ole sellaista puuhastelua, eläkepäivien harrastus?”. Hänen mielipiteensä kuvaa sitä, miten valtaväestö tämän alan näkee. Miljoonan euron liikevaihdon ylittää Suomessa kourallinen hunajayrityksiä.
Pikainen katsaus vuonna 2018 perustettuihin hunaja-alan osakeyhtiöihin valaa ainakin uskoa tulevaan. Näitä taisi olla kymmenkunta! Osakeyhtiö ei ole tyypillinen yhtiömuoto hunajantuotannossa, vaan suurin osa toimii elinkeinonharjoittajina.
Hunaja-alan uskottavuus tarkoittaa myös uskottavuutta euroissa. Moni isosti aloittanut mehiläisalan yritys varmasti myös kaatuu isosti, mutta kymmenestä osakeyhtiöstä takuulla joku menestyykin isosti.
Hunajahifistely
Ruokahifistely on entistä useampien harrastus vuonna 2020. Keskon ruokailmiökatsauksen mukaan hifistelijöitä oli 20 % edellisvuotta enemmän vuonna 2018. Pientuottajien tuotteet saavat kiinnostusta osakseen, joten hunaja tuskin jää tämän ilmiön ulkopuolelle.
Hunajahifistely vaikuttaa lajihunajien kysyntään. Vuonna 2020 lajihunajat ovat päivittäistavarakaupoissa ja kuluttajat osaavat kysyä niiden perään. Tähän saakka lajihunajat ovat olleet huonosti tunnettuja Suomessa. Nyt otetaan vaikutteita maailmalta, jossa kuluttajat tuntevat lajihunajia huomattavasti suomalaisia kuluttajia paremmin.
Hunajan käyttö juomissa on pinnalla 2020. Esimakua tästä saatiin inkiväärishotin vallatessa somen. Jatkoa seuraa alkoholijuomien ja mocktailien mukana. Hunaja vie juomissa sokerin roolia makeuttajana.
Muutakin kuin hunajaa?
Hunajan lisäksi myös muita mehiläispesän tuotteita yritetään saada kuluttajien tietoisuuteen. Tämä on haastavaa, koska Suomessa muiden mehiläispesän tuotteiden käytöllä ei ole pitkää historiaa. Hunajan lisäksi mehiläispesästä saadaan
siitepölyä
pergaa eli mehiläisleipää
propolista eli kittivahaa
kuhnuritoukkia
mehiläisvahaa
Siitepölyä käytetään ruoanlaitossa vuonna 2020. Se on kohtalaisen helppo tuottaa ja upea värikimara on erinomainen vaihtoehto koristeluun. Olen bongannut hiljattain yhden reseptin, jossa koristeluun käytettiin siitepölyä. Pidettäköön tätä heikkona signaalina siitepölyn tulevasta suosiosta.
Perga ja propolis pysyvät kuluttajille tuntemattomina myös vuonna 2020. Perga on mehiläisleipää eli maitohappokäynyttä siitepölyä. Mehiläiset ovat lisänneet kukista keräämäänsä siitepölyyn maitohappoa ja pakanneet sen mehiläisvahakennoihin. Pergan tuottaminen on hankalampaa ja vaatii paljon, että tuote saataisiin kuluttajien tietoisuuteen.
Propolis on mehiläisten valmistamaa kittivahaa, jota ne käyttävät pienten rakojen tilkitsemiseen mehiläispesässä. Mehiläiset keräävät propolista esimerkiksi pihkasta. Propoliksen tuotannossa on monenlaisia haasteita. Usein propolis uutetaan alkoholiin, jolloin mennään alkoholilainsäädäntöön ja… No, voit vain kuvitella.
Kuhnuritoukat eli mitkä?
Kuhnuritoukat ovat jääneet sirkkojen jalkoihin ja pysyvät siellä vuonna 2020. Olen ahkerasti käynyt ruokahyönteistapahtumissa. Lähinnä siksi, että mehiläistarhaajien ja ennen kaikkea kuhnuritoukkien olemassaolo muistettaisiin.
Totuus on tämä: alalla puhutaan sirkoista, jauhomadoista ja mustasotilaskärpäsentoukista. Ketään ei kiinnosta kuhnuritoukat. Miksi? Koska kuhnuritoukkien syöminen on mehiläistarhaajille arkipäivää. Siksi emme osaa pitää niistä meteliä.
Onneksi tämän asian voi muuttaa artikkeli kerrallaan. Mehiläistarhaajat ovat tuottaneet ruokahyönteisiä jo parikymmentä vuotta. Kesäpäivillä ja muissa hyvän mielen tarhaajatapahtumissa on syöty grillattuja kuhnuritoukkia. Tämä on tapahtunut jo kauan ennen hyönteishypeä.
Miksi kenenkään tulisi kiinnostua kuhnuritoukista? Koska ne maistuvat huomattavasti muita hyönteisiä maukkaammilta. Koska niitä pystytään tuottamaan huomattavasti pienemmällä ympäristökuormituksella kuin ruokasirkkoja. Avaintekijöitä on kaksi: kuhnuritoukat eivät vaadi erikseen lämmitettyä tilaa eivätkä erikseen niille tuotettua rehua. Työläiset eli naarasmehiläiset huolehtivat niistä.
Mehiläisvahan monet mahdollisuudet
Vuonna 2020 edelläkävijät ovat omaksuneet mehiläisvahan käytön ruoanlaitossa. Mehiläisvahaa voi käyttää esimerkiksi kalan kypsentämiseen ja hedelmien fermentoimiseen. Kuulostaako erikoiselta? Fine diningissa tällainen on jo ollut esillä. Mitä huippukokit edellä, sitä ruokahifistelijät perässä.
Mehiläisvahan käyttöä kasvattavat myös DIY-henkiset askartelut. Luonnonkosmetiikka on nosteessa ja voiteiden sekä saippuoiden tekeminen itse on yllättävän suosittua. Muovikelmut vaihtuvat hetkessä itsetehtyihin mehiläisvahakääreisiin. Mehiläisvahaa käytetään myös uudenvuoden tinana, sillä perinteinen uudenvuoden tina kiellettiin lyijypitoisuuden vuoksi.
Hunaja-alan trendit 2020
Jos olit tarkkana, niin tämä otsikko esiintyi jo artikkelin alussa. Kertaus on paikallaan, näin pysyt hunaja-aallon harjalla:
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää
Oletko koskaan käynyt Päiväkahvibaarissa? Kun tapaamispaikan kriteerinä oli kahvi ja Vallila, osui Helsingin kahvipaahtimon Päiväkahvibaari minun ja ystäväni vierailukohteeksi. Paikka oli mukavan rosoisesti sisustettu ja vaikka istumapaikkoja oli vain muutama, riitti se mainiosti meidän tarpeisiin. Kahveissa oli, mistä valita ja aina silloin tällöin kuului jauhatuskoneen raksutus. Erinomaisen kahvin kyytipojaksi oli tarjolla herkullista banaanileipää. Selvästikään en… Lue lisää
Hunajan laadun arviointi ulkonäkö koostumus haju maku Millainen on laadukas hunaja ja miten erotat sen? Hunajan laadun arvioinnin voit aloittaa tarkastelemalla hunajapakkausta ulkoapäin. Näyttääkö pakkaus normaalilta, eihän se ole pullistunut? Mikäli pakkaus on läpinäkyvä, näyttääkö sen sisällä oleva hunaja tasalaatuiselta ja sellaiselta, mitä purkin kyljessä luvataan? Hunajan kuuluisi olla väriltään ja koostumukseltaan yhtenevä. Jos hunaja… Lue lisää
Hunaja-alan trendit 2020
Päivitys 9.4.2020: kuinkas sitten kävikään? Hunajan kulutus lisääntyi ollen vuodessa henkilöä kohden 743 g viimeksi raportoidun tiedon mukaan. Kauppojen hyllyiltä alkaa löytyä sekä lajihunajia että siitepölyä.
Mieltäni lämmitti tämän tekstin saama erityismaininta artikkelissa Metatrendit 2020, otsikolla ”Internet ei ole aivan pilalla”. Kiitos.
Anteeksi lukijani, olen aliarvioinut sinut. Kuvittelin, että hunaja-alan markkinatilanne olisi vain minua ja muita mehiläistarhaajia kiinnostava aihe. Kuvittelin, että se saisi sinut kuolemaan tylsyydestä.
Olin väärässä, sillä sain artikkelitoiveen mehiläisalan markkinakatsauksesta. Laajensin aihetta hieman tulevaisuuteen katsovaksi. Rakastan lukea erilaisia katsauksia siitä, mihin maailma on menossa. Tulevaisuuden arvuuttelu on hauskaa!
Hunaja-alan trendit 2020
Markkinoinnin trendeistä löytyy katsauksia roppakaupalla ja niiden ilmestymisvauhti vain kiihtyy vuoden loppua kohti mentäessä. Kurkku tiedonjanoisuudesta kuivuen luen tällaisen katsauksen joka ikinen kerta, kun sellaiseen törmään. Kukapa tekisi samanlaisen tulevaisuuskatsauksen hunajasta?
Yleensä katsaus seuraavaan vuoteen tehdään noin kuukausi ennen vuodenvaihdetta. Kuukauden päähän ennustaminen ei liene kovin taidokasta. Sehän on kuukauden päästä jo vanhentunutta tietoa.
Pohjustetaan hieman nykyistä markkinatilannetta ja mennään vuoteen 2020 maalaamaan hunaja-alan tulevaisuutta.
Hunajan kulutus on kasvussa
Hunajan kulutus henkeä kohden jatkaa kasvuaan. Miksi? Vallitsevat ruokatrendit, kuten valkoisen sokerin välttäminen ja lähiruoan suosiminen vauhdittavat hunajan kulutusta. Ennustan, että vuonna 2020 hunajaa kulutetaan vuodessa 750 g henkeä kohden. Se on noin kaksi hunajapurkillista.
Hunajan kulutus on ollut suurimmillaan 700 g/v/hlö, nyt taidetaan olla 650 g tuntumassa. Hunajan kulutuksen kasvutrendi on ollut havaittavissa 80-luvulta saakka. Uskon, että kasvun suurimpana haasteena on kotimaisen hunajan alituotanto.
Kotimaisen hunajan osuus kaikesta kulutuksesta on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2017 alle 40 % kulutetusta hunajasta oli suomalaista. Haastavat vuodet ja tarhaajien eläköityminen ovat kurittaneet kotimaan hunajasatoa.
Tiesitkö, että mehiläistarhaajien keski-ikä on niin korkea, ettei edes Mehiläishoitajain Liitto uskalla tehdä tutkimusta aiheesta? Sääli, sillä kyllähän ammatinharjoittajien keski-ikä kertoo olennaisesti alan tulevaisuudesta.
Ulkomailta virtaa tuontihunajaa
Hunajaa tuotiin Suomeen yli 2 miljoonaa kiloa vuonna 2017. On ymmärrettävää, että kotimaan vajetta korvataan tuontihunajalla. Samalla tämä asettaa haasteen kotimaista hunajaa tuottaville yrityksille, sillä hyllytilaa menetetään ulkomaisille tuotteille, joissa on parempi saatavuus.
Naama naamalta tulee hyllytila vallata takaisin kotimaiselle hunajalle ja tämä vaatii hunajayrityksiltä rahallista panostusta. Naama eli face on yksi tuotteen leveys hyllyssä. Parhaat hyllypaikat ostetaan rahalla. Näitä ovat esimerkiksi hyllypäädyt, joiden ääressä olet ehkä tehnyt heräteostoksia.
Ennustan, että kotimaisella tuotannolla saadaan paikattua hunajan kulutuksen kasvu vuonna 2020. Hunajan tuonti jää 2 miljoonaan kiloon. Tämän kirjoittaminen vaati kaiken optimismin haalimista.
Pienpanimot, pienpaahtimot, pientuottajat?
Ensin tulivat pienpanimot, sitten pienpaahtimot. Nyt myös teepuoli näyttää piristyvän ja saavan uusia innokkaita yrittäjiä. Ennustan, että sama trendi nähdään hunajassa. Toivottavasti kauppojen hunajahyllyt laajentuvat ja tarjolle tulee lisää kotimaisia vaihtoehtoja.
Onko alalle tarpeeksi uusia tulijoita? Kokeneet mehiläistarhaajat sanovat, että paras mainos mehiläistarhaukselle on nuori mehiläistarhaaja. Nuorena mehiläistarhaajana en lähde tätä kiistämään.
Onko hunajasta bisnekseksi?
Lounastin hiljattain tuttavani kanssa, joka sanoi, että ei siitä hunajasta varmaan bisnekseksi ole. ”Eikös se ole sellaista puuhastelua, eläkepäivien harrastus?”. Hänen mielipiteensä kuvaa sitä, miten valtaväestö tämän alan näkee. Miljoonan euron liikevaihdon ylittää Suomessa kourallinen hunajayrityksiä.
Pikainen katsaus vuonna 2018 perustettuihin hunaja-alan osakeyhtiöihin valaa ainakin uskoa tulevaan. Näitä taisi olla kymmenkunta! Osakeyhtiö ei ole tyypillinen yhtiömuoto hunajantuotannossa, vaan suurin osa toimii elinkeinonharjoittajina.
Hunaja-alan uskottavuus tarkoittaa myös uskottavuutta euroissa. Moni isosti aloittanut mehiläisalan yritys varmasti myös kaatuu isosti, mutta kymmenestä osakeyhtiöstä takuulla joku menestyykin isosti.
Hunajahifistely
Ruokahifistely on entistä useampien harrastus vuonna 2020. Keskon ruokailmiökatsauksen mukaan hifistelijöitä oli 20 % edellisvuotta enemmän vuonna 2018. Pientuottajien tuotteet saavat kiinnostusta osakseen, joten hunaja tuskin jää tämän ilmiön ulkopuolelle.
Hunajahifistely vaikuttaa lajihunajien kysyntään. Vuonna 2020 lajihunajat ovat päivittäistavarakaupoissa ja kuluttajat osaavat kysyä niiden perään. Tähän saakka lajihunajat ovat olleet huonosti tunnettuja Suomessa. Nyt otetaan vaikutteita maailmalta, jossa kuluttajat tuntevat lajihunajia huomattavasti suomalaisia kuluttajia paremmin.
Hunajan käyttö juomissa on pinnalla 2020. Esimakua tästä saatiin inkiväärishotin vallatessa somen. Jatkoa seuraa alkoholijuomien ja mocktailien mukana. Hunaja vie juomissa sokerin roolia makeuttajana.
Muutakin kuin hunajaa?
Hunajan lisäksi myös muita mehiläispesän tuotteita yritetään saada kuluttajien tietoisuuteen. Tämä on haastavaa, koska Suomessa muiden mehiläispesän tuotteiden käytöllä ei ole pitkää historiaa. Hunajan lisäksi mehiläispesästä saadaan
Siitepölyä käytetään ruoanlaitossa vuonna 2020. Se on kohtalaisen helppo tuottaa ja upea värikimara on erinomainen vaihtoehto koristeluun. Olen bongannut hiljattain yhden reseptin, jossa koristeluun käytettiin siitepölyä. Pidettäköön tätä heikkona signaalina siitepölyn tulevasta suosiosta.
Perga ja propolis pysyvät kuluttajille tuntemattomina myös vuonna 2020. Perga on mehiläisleipää eli maitohappokäynyttä siitepölyä. Mehiläiset ovat lisänneet kukista keräämäänsä siitepölyyn maitohappoa ja pakanneet sen mehiläisvahakennoihin. Pergan tuottaminen on hankalampaa ja vaatii paljon, että tuote saataisiin kuluttajien tietoisuuteen.
Propolis on mehiläisten valmistamaa kittivahaa, jota ne käyttävät pienten rakojen tilkitsemiseen mehiläispesässä. Mehiläiset keräävät propolista esimerkiksi pihkasta. Propoliksen tuotannossa on monenlaisia haasteita. Usein propolis uutetaan alkoholiin, jolloin mennään alkoholilainsäädäntöön ja… No, voit vain kuvitella.
Kuhnuritoukat eli mitkä?
Kuhnuritoukat ovat jääneet sirkkojen jalkoihin ja pysyvät siellä vuonna 2020. Olen ahkerasti käynyt ruokahyönteistapahtumissa. Lähinnä siksi, että mehiläistarhaajien ja ennen kaikkea kuhnuritoukkien olemassaolo muistettaisiin.
Totuus on tämä: alalla puhutaan sirkoista, jauhomadoista ja mustasotilaskärpäsentoukista. Ketään ei kiinnosta kuhnuritoukat. Miksi? Koska kuhnuritoukkien syöminen on mehiläistarhaajille arkipäivää. Siksi emme osaa pitää niistä meteliä.
Onneksi tämän asian voi muuttaa artikkeli kerrallaan. Mehiläistarhaajat ovat tuottaneet ruokahyönteisiä jo parikymmentä vuotta. Kesäpäivillä ja muissa hyvän mielen tarhaajatapahtumissa on syöty grillattuja kuhnuritoukkia. Tämä on tapahtunut jo kauan ennen hyönteishypeä.
Miksi kenenkään tulisi kiinnostua kuhnuritoukista? Koska ne maistuvat huomattavasti muita hyönteisiä maukkaammilta. Koska niitä pystytään tuottamaan huomattavasti pienemmällä ympäristökuormituksella kuin ruokasirkkoja. Avaintekijöitä on kaksi: kuhnuritoukat eivät vaadi erikseen lämmitettyä tilaa eivätkä erikseen niille tuotettua rehua. Työläiset eli naarasmehiläiset huolehtivat niistä.
Mehiläisvahan monet mahdollisuudet
Vuonna 2020 edelläkävijät ovat omaksuneet mehiläisvahan käytön ruoanlaitossa. Mehiläisvahaa voi käyttää esimerkiksi kalan kypsentämiseen ja hedelmien fermentoimiseen. Kuulostaako erikoiselta? Fine diningissa tällainen on jo ollut esillä. Mitä huippukokit edellä, sitä ruokahifistelijät perässä.
Mehiläisvahan käyttöä kasvattavat myös DIY-henkiset askartelut. Luonnonkosmetiikka on nosteessa ja voiteiden sekä saippuoiden tekeminen itse on yllättävän suosittua. Muovikelmut vaihtuvat hetkessä itsetehtyihin mehiläisvahakääreisiin. Mehiläisvahaa käytetään myös uudenvuoden tinana, sillä perinteinen uudenvuoden tina kiellettiin lyijypitoisuuden vuoksi.
Hunaja-alan trendit 2020
Jos olit tarkkana, niin tämä otsikko esiintyi jo artikkelin alussa. Kertaus on paikallaan, näin pysyt hunaja-aallon harjalla:
Aiheeseen liittyvät
Mustan mehiläisen hunaja
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää
Mehiläistarhaajan banaanileipä
Oletko koskaan käynyt Päiväkahvibaarissa? Kun tapaamispaikan kriteerinä oli kahvi ja Vallila, osui Helsingin kahvipaahtimon Päiväkahvibaari minun ja ystäväni vierailukohteeksi. Paikka oli mukavan rosoisesti sisustettu ja vaikka istumapaikkoja oli vain muutama, riitti se mainiosti meidän tarpeisiin. Kahveissa oli, mistä valita ja aina silloin tällöin kuului jauhatuskoneen raksutus. Erinomaisen kahvin kyytipojaksi oli tarjolla herkullista banaanileipää. Selvästikään en… Lue lisää
Hunajan laatu
Hunajan laadun arviointi ulkonäkö koostumus haju maku Millainen on laadukas hunaja ja miten erotat sen? Hunajan laadun arvioinnin voit aloittaa tarkastelemalla hunajapakkausta ulkoapäin. Näyttääkö pakkaus normaalilta, eihän se ole pullistunut? Mikäli pakkaus on läpinäkyvä, näyttääkö sen sisällä oleva hunaja tasalaatuiselta ja sellaiselta, mitä purkin kyljessä luvataan? Hunajan kuuluisi olla väriltään ja koostumukseltaan yhtenevä. Jos hunaja… Lue lisää