”Miksi hunaja on valkoista?” on yleisin hunajamaistatuksissa saamani kysymys. Hunajani väri herättää ihmetystä ja ihastusta. Tämän toivepostauksen avulla pyrin avaamaan, mitkä tekijät vaikuttavat hunajan väriin.
Hunajan väri voi vaihdella luonnostaan valkoisesta lähes mustaan. Väri voi olla tyypiltään läpikuultava, puolihimmeä tai täyteläinen. Jos siis olet kuullut tai luullut jonkin olevan ”hunajanväristä”, niin nyt tiedät paremmin. Tällaista väriä ei ole olemassa.
Kasvialkuperällä on väliä
Hunajan väri riippuu siitä, missä kasveissa mehiläiset ovat käyneet. Kasvien meden koostumus ja väri vaihtelee. Eri kasveilla on myös eriväristä siitepölyä. Hunaja sisältää aina pieniä määriä siitepölyä.
Mistä tiedän, missä kasveissa mehiläiset ovat käyneet? Pörriäiset ovat tietysti niin hyvin koulutettuja, että suuntaavat ohjeistamiini kasveihin.
Tai sitten eivät.
Hunajan alkuperäkasvien tietäminen on yhdistelmä ammattitaitoa, faktaa ja joskus myös hyviä arvauksia. Kaikki lähtee tarhapaikasta, jossa mehiläispesät sijaitsevat. Mehiläiset lentävät muutaman kilometrin säteellä ja tällä alueella sijaitsevien kasvien kukat toimivat meden lähteinä.
Sää vaikuttaa siihen, miten kukat tuottavat mettä ja lentävätkö mehiläiset. Kasvien hyvä mesiminen vaatii sopivan lämpimän ja kostean kelin. Mehiläiset taas lentävät parhaiten lämpimällä säällä ja välttävät lentämistä sateessa tai kylmällä ilmalla.
Kasvialkuperän voi osittain päätellä hunajan käyttäytymisestä. Aluksi vain tarkkailen, mitä hunajalle tapahtuu keruun ja linkouksen jälkeen. Osa jämähtää heti kivikovaksi. Osa pysyy juoksevana. Nämä ominaisuudet antavat osviittaa alkuperäkasveista. Faktan saan lähettämällä hunajan laboratorioanalyysiin, jossa alkuperäkasvit selvitetään.
Kiderakenne vaikuttaa hunajan väriin
Yleensä juuri kerätty hunaja on läpikuultavaa. Se johtuu siitä, että hunaja ei ole vielä ehtinyt muodostaa pysyvää kiderakennetta. Kaikki kotimaiset hunajat kuitenkin kiteytyvät ennemmin tai myöhemmin. Kiteytymisen nopeuteen ja muodostuvien kiderakeiden kokoon vaikuttaa kasvialkuperä. Myös hunajan käsittelyllä on mahdollista vaikuttaa kiteytymisprosessiin ja hunajan laatuun.
Hunaja voidaan kiteyttää hallitusti pienikiteiseksi eli ympätä. Siihen sekoitetaan pieni määrä erittäin hienokiteistä hunajaa. Tämä siemenkidehunaja sekoitetaan suureen määrään tuoretta hunajaa, kunnes muodostuu helmiäishohdetta. Tällöin hunaja on kiteytetty ja sen väri on muuttunut läpikuultavasta täyteläiseksi.
Miksi hunaja on valkoista?
Hunajani valkoinen väri tulee rypsistä, apilasta ja vadelmasta. Näitä kasveja löytyy tarhapaikkojeni ympäristöstä. Säät olivat näiden kasvien kukinnan aikaan suotuisat. Tämän vuoksi kasvit tuottivat hyvin mettä ja mehiläiset myös lensivät keräämässä sitä. Varsinkin apilassa näin runsaasti mehiläisiä.
Vaikka nostan esille muutaman hunajani alkuperäkasvin, on hunajassa todellisuudessa mettä ja siitepölyä kymmenistä eri kasveista. Nämä kasvit saadaan selville tarkastelemalla hunajan siitepölykoostumusta mikroskoopilla.
Tiesitkö, että hunajan värillä on yhteys hunajan makuun? Vaaleat hunajat ovat yleensä maultaan miedompia kuin tummat hunajat, joista löytyy hyvinkin voimakkaita makuja.
Valkoinen hunaja on täysin rypsiä. Suomesta saadaan täysin juoksevana pysyviä lajihunajalaatuja, jotka eivät kiteydy suuren hedelmäsokeripitoisuuden vuoksi.
Valkoinen hunaja voisi olla täysin rypsiä, mikäli mehiläiset olisivat olleet rypsipeltojen välittömässä läheisyydessä eikä ympäristössä olisi muita mesilähteitä. Käytännössä tällainen tilanne harvoin toteutuu ja tyypillisesti hunajassa on mettä ja siitepölyä myös muista kasveista. En ole törmännyt Suomessa täysin juoksevana pysyvään hunajaan, vaan yleensä juoksevakin kiteytyy esimerkiksi vuoden päästä linkouksesta.
Entsyymien takia hunaja on hunajaa. Mistä entsyymit päätyvät hunajaan? Mehiläisten kukista keräämässä medessä on entsyymejä. Mehiläiset myös erittävät ruokamehurauhasissaan entsyymejä, jotka ne lisäävät meteen. Näiden entsyymien seurauksena mesi muuttuu hunajaksi. Olet takuulla kuullut, että entsyymit ovat ravitsemuksellisesti hyvä juttu. Niiden merkitys ja toiminta on kuitenkin saattanut jäädä hieman hattaraksi. Entsyymit ovat elimistössä osallisina useimmissa aineenvaihduntareaktioissa.… Lue lisää
Päivitys 9.4.2020: kuinkas sitten kävikään? Hunajan kulutus lisääntyi ollen vuodessa henkilöä kohden 743 g viimeksi raportoidun tiedon mukaan. Kauppojen hyllyiltä alkaa löytyä sekä lajihunajia että siitepölyä. Mieltäni lämmitti tämän tekstin saama erityismaininta artikkelissa Metatrendit 2020, otsikolla ”Internet ei ole aivan pilalla”. Kiitos. Anteeksi lukijani, olen aliarvioinut sinut. Kuvittelin, että hunaja-alan markkinatilanne olisi vain minua ja… Lue lisää
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää
Miksi hunaja on valkoista?
”Miksi hunaja on valkoista?” on yleisin hunajamaistatuksissa saamani kysymys. Hunajani väri herättää ihmetystä ja ihastusta. Tämän toivepostauksen avulla pyrin avaamaan, mitkä tekijät vaikuttavat hunajan väriin.
Hunajan väri voi vaihdella luonnostaan valkoisesta lähes mustaan. Väri voi olla tyypiltään läpikuultava, puolihimmeä tai täyteläinen. Jos siis olet kuullut tai luullut jonkin olevan ”hunajanväristä”, niin nyt tiedät paremmin. Tällaista väriä ei ole olemassa.
Kasvialkuperällä on väliä
Hunajan väri riippuu siitä, missä kasveissa mehiläiset ovat käyneet. Kasvien meden koostumus ja väri vaihtelee. Eri kasveilla on myös eriväristä siitepölyä. Hunaja sisältää aina pieniä määriä siitepölyä.
Mistä tiedän, missä kasveissa mehiläiset ovat käyneet? Pörriäiset ovat tietysti niin hyvin koulutettuja, että suuntaavat ohjeistamiini kasveihin.
Tai sitten eivät.
Hunajan alkuperäkasvien tietäminen on yhdistelmä ammattitaitoa, faktaa ja joskus myös hyviä arvauksia. Kaikki lähtee tarhapaikasta, jossa mehiläispesät sijaitsevat. Mehiläiset lentävät muutaman kilometrin säteellä ja tällä alueella sijaitsevien kasvien kukat toimivat meden lähteinä.
Sää vaikuttaa siihen, miten kukat tuottavat mettä ja lentävätkö mehiläiset. Kasvien hyvä mesiminen vaatii sopivan lämpimän ja kostean kelin. Mehiläiset taas lentävät parhaiten lämpimällä säällä ja välttävät lentämistä sateessa tai kylmällä ilmalla.
Kasvialkuperän voi osittain päätellä hunajan käyttäytymisestä. Aluksi vain tarkkailen, mitä hunajalle tapahtuu keruun ja linkouksen jälkeen. Osa jämähtää heti kivikovaksi. Osa pysyy juoksevana. Nämä ominaisuudet antavat osviittaa alkuperäkasveista. Faktan saan lähettämällä hunajan laboratorioanalyysiin, jossa alkuperäkasvit selvitetään.
Kiderakenne vaikuttaa hunajan väriin
Yleensä juuri kerätty hunaja on läpikuultavaa. Se johtuu siitä, että hunaja ei ole vielä ehtinyt muodostaa pysyvää kiderakennetta. Kaikki kotimaiset hunajat kuitenkin kiteytyvät ennemmin tai myöhemmin. Kiteytymisen nopeuteen ja muodostuvien kiderakeiden kokoon vaikuttaa kasvialkuperä. Myös hunajan käsittelyllä on mahdollista vaikuttaa kiteytymisprosessiin ja hunajan laatuun.
Hunaja voidaan kiteyttää hallitusti pienikiteiseksi eli ympätä. Siihen sekoitetaan pieni määrä erittäin hienokiteistä hunajaa. Tämä siemenkidehunaja sekoitetaan suureen määrään tuoretta hunajaa, kunnes muodostuu helmiäishohdetta. Tällöin hunaja on kiteytetty ja sen väri on muuttunut läpikuultavasta täyteläiseksi.
Miksi hunaja on valkoista?
Hunajani valkoinen väri tulee rypsistä, apilasta ja vadelmasta. Näitä kasveja löytyy tarhapaikkojeni ympäristöstä. Säät olivat näiden kasvien kukinnan aikaan suotuisat. Tämän vuoksi kasvit tuottivat hyvin mettä ja mehiläiset myös lensivät keräämässä sitä. Varsinkin apilassa näin runsaasti mehiläisiä.
Vaikka nostan esille muutaman hunajani alkuperäkasvin, on hunajassa todellisuudessa mettä ja siitepölyä kymmenistä eri kasveista. Nämä kasvit saadaan selville tarkastelemalla hunajan siitepölykoostumusta mikroskoopilla.
Tiesitkö, että hunajan värillä on yhteys hunajan makuun? Vaaleat hunajat ovat yleensä maultaan miedompia kuin tummat hunajat, joista löytyy hyvinkin voimakkaita makuja.
2 replies to “Miksi hunaja on valkoista?”
kokemusta on
Valkoinen hunaja on täysin rypsiä. Suomesta saadaan täysin juoksevana pysyviä lajihunajalaatuja, jotka eivät kiteydy suuren hedelmäsokeripitoisuuden vuoksi.
Nora
Valkoinen hunaja voisi olla täysin rypsiä, mikäli mehiläiset olisivat olleet rypsipeltojen välittömässä läheisyydessä eikä ympäristössä olisi muita mesilähteitä. Käytännössä tällainen tilanne harvoin toteutuu ja tyypillisesti hunajassa on mettä ja siitepölyä myös muista kasveista. En ole törmännyt Suomessa täysin juoksevana pysyvään hunajaan, vaan yleensä juoksevakin kiteytyy esimerkiksi vuoden päästä linkouksesta.
Aiheeseen liittyvät
Hunajan entsyymit
Entsyymien takia hunaja on hunajaa. Mistä entsyymit päätyvät hunajaan? Mehiläisten kukista keräämässä medessä on entsyymejä. Mehiläiset myös erittävät ruokamehurauhasissaan entsyymejä, jotka ne lisäävät meteen. Näiden entsyymien seurauksena mesi muuttuu hunajaksi. Olet takuulla kuullut, että entsyymit ovat ravitsemuksellisesti hyvä juttu. Niiden merkitys ja toiminta on kuitenkin saattanut jäädä hieman hattaraksi. Entsyymit ovat elimistössä osallisina useimmissa aineenvaihduntareaktioissa.… Lue lisää
Hunaja-alan trendit 2020
Päivitys 9.4.2020: kuinkas sitten kävikään? Hunajan kulutus lisääntyi ollen vuodessa henkilöä kohden 743 g viimeksi raportoidun tiedon mukaan. Kauppojen hyllyiltä alkaa löytyä sekä lajihunajia että siitepölyä. Mieltäni lämmitti tämän tekstin saama erityismaininta artikkelissa Metatrendit 2020, otsikolla ”Internet ei ole aivan pilalla”. Kiitos. Anteeksi lukijani, olen aliarvioinut sinut. Kuvittelin, että hunaja-alan markkinatilanne olisi vain minua ja… Lue lisää
Mustan mehiläisen hunaja
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää