Oletko katsonut Netflixin Rotten –dokumentit? En minäkään ollut, mutta tiesin kyllä, että yksi jakso käsittelee hunajaa.
Sähköpostiini kolahti kutsu katsomaan kyseistä ”Lawyers, Guns & Honey” –jaksoa sekä keskustelemaan hunajantuotannon tulevaisuudesta.
”Haluaisimme kutsua sinut mukaan panelistiksi illan elokuvan jälkeen käytävään keskusteluun. Olisi mahtavaa saada sinut mukaan, kun olet Think Company -alumni ja samalla sinulla on vahva tietämys kyseisestä alasta.”
Toinen paneelikeskustelun virittelijä oli Lauri Reuter. Jos syöt, haluat ehdottomasti tietää, kuka Lauri on.
Lauri tutkii tulevaisuuden ruokaa. Ensi kerran törmäsin Lauri Reuteriin mehiläistarhaajien Talvipäivillä pari vuotta sitten. Hän kertoi havainnollistavasti geenitekniikan keinoin muunnelluista elintarvikkeista.
Porkkana, tomaatti ja Suomen laki –kirja vaihtoivat esityksessä vinhasti paikkaa. Ne kertoivat siitä, että historiassa on tehty paljon erilaisia rajauksia sen suhteen, mikä lasketaan ”gmo:ksi”.
Esitys oli loistava! Lauri on todella valovoimainen esiintyjä. Mene ihmeessä katsomaan Lauria, jos siihen tulee tilaisuus! Lauri on tutkija 2.0 – supliikki ja tuo tiedettä valtaväestön saataville Ylen blogissa, Twitterissä ja missä liikkuukin.
Lauri myös tarhaa mehiläisiä Oopperatalon katolla. Kaikki Oopperalla tarjottava hunaja tulee näistä pesistä. Kaupunkitarhausta innostavimmillaan!
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset
Joko katsoit Netflixin Rotten –dokumentin? Hyvä.
Jenkkityyliin oli dokumentin pääasia valitettavasti häivytetty yhdysvaltalaisia kiinnostavan roolituksen alle. Mukana olivat rehelliset yhdysvaltalaiset mehiläistarhaajat, mehiläispesiä varastavat venäläiset, hunajaa väärentävät kiinalaiset ja hunajaa tutkivat saksalaiset.
Joitain tiedonjyviä tässä dokumentissa oli. Hunajaa voidaan väärentää joko jatkamalla sitä sokerilla tai valehtelemalla hunajan alkuperämaa. EU:n tasolla 19 % hunajanäytteistä on ollut väärennettyjä. Suomi on saanut näissä tutkimuksissa puhtaat paperit.
Dokkari-illassa yleisö sai antaa arvosanan hunajajaksolle. Se sai osakseen keskinkertaisia arvosanoja. Mehukkainta oli dokumentin jälkeinen keskustelu.
Yleisössä oli yliopisto-opiskelijoita ainakin elintarvike-, ravitsemus-, maatalous- ja eläinlääketieteellisiltä aloilta. Näiden lisäksi löytyi mehiläistarhaajia, viljelijöitä ja tutkijoita. Aivan ihana sekoitus koko sektorin tulevaisuutta.
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset. Nämä aiheet vilisivät paneelikeskustelussa.
Mitä kaikkea mehiläisistä ja hunajasta oikein kysyttiin?
Mistä pölyttäjien joukkokuolema johtuu?
Paras hunaja (jos omaa ei saa valita)?
Miten luomuhunaja eroaa tavallisesta hunajasta?
Lääkitäänkö mehiläisiä?
Voiko hunaja pysyä juoksevana ilman voimakasta kuumennusta?
Onko mehiläisiä erirotuisia? Millaisia ominaisuuksia roduilla on?
Onko kannattavampaa ostaa pölytyspalvelua vai tarhata itse mehiläisiä?
Nyt tiedät, mistä blogissa kirjoitetaan lähiaikoina.
Mitä itse opin? Opin, että mehiläisiä voi lääkitä Suomessakin. Niin tehdään kuitenkin harvoin, koska hunajalle ja mehiläisvahalle tulee varoajaksi yksi vuosi. Olen aiemmin ajatellut, että mehiläisiä ei voi lääkitä. Käytännössä ei voikaan, koska vuoden varoaika on järkyttävän pitkä. Olisin senkin jälkeen vielä hyvin skeptinen sen suhteen, että eihän varmasti ole lääkejäämiä missään.
Parasta tällaisissa julkisissa esiintymisissä on keskustella kuluttajien kanssa. Pidän tärkeänä, että mehiläistarhaajat ovat esillä. Varsinkin nuoret sellaiset, jotta ihmiset näkevät, ettei kyseessä ole vain eläkeikäisten harrastus.
Mikä oli parasta asiantuntijapaneelissa? Löytää yksi uusi hunajahifistelijä ja yksi uusi mehiläistarhaaja. Teitä varten tulen jatkossakin esiintymään ja kirjoittamaan.
Tykkään raottaa ovea ammattikuntani takahuoneeseen. Tämä teksti on julkaistu pääkirjoituksena 14.4.2020 ilmestyneessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mehiläinen-lehdessä nro 2/2020. Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa Suomalaiset ovat rajoittaneet kokoontumiset kymmeneen yksilöön ja pysyttelevät sisätiloissa. “Vältä sosiaalisia kontakteja. Saat ulkoilla, kunhan et tapaa muita ihmisiä”, kuului hallituksen ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Ajattelin uuden mehiläistarhauskauden nousseen pääuutisiin, sillä kuvaus sopii… Lue lisää
Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa. Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi. Peltolohkot Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini ”mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto,… Lue lisää
Lue käyttöohjeet ennen mehiläispesän hankintaa. Muuten joudut pyydystämään uudet lemmikkisi naapurin savupiipusta. En suosittele. Mehiläistarhaajan koulutus Mehiläistarhaukseen ei ole olemassa yhtä oikeaa opintietä. Ala on vanha kuin taivas ja käytännössä et voi oppia kaikkea kirjasta saati YouTubesta. Jokaisella mehiläistarhaajalla on omanlainen tyyli hoitaa mehiläisiä ja siitä huolimatta mehiläiset pärjäävät mainiosti. Itse etsin aina yhtä oikeaa… Lue lisää
Asiantuntijapaneelissa: hunajantuotannon tulevaisuus
Oletko katsonut Netflixin Rotten –dokumentit? En minäkään ollut, mutta tiesin kyllä, että yksi jakso käsittelee hunajaa.
Sähköpostiini kolahti kutsu katsomaan kyseistä ”Lawyers, Guns & Honey” –jaksoa sekä keskustelemaan hunajantuotannon tulevaisuudesta.
”Haluaisimme kutsua sinut mukaan panelistiksi illan elokuvan jälkeen käytävään keskusteluun. Olisi mahtavaa saada sinut mukaan, kun olet Think Company -alumni ja samalla sinulla on vahva tietämys kyseisestä alasta.”
Huippua, vastasin oitis myöntävästi!
Tutkija 2.0
Toinen paneelikeskustelun virittelijä oli Lauri Reuter. Jos syöt, haluat ehdottomasti tietää, kuka Lauri on.
Lauri tutkii tulevaisuuden ruokaa. Ensi kerran törmäsin Lauri Reuteriin mehiläistarhaajien Talvipäivillä pari vuotta sitten. Hän kertoi havainnollistavasti geenitekniikan keinoin muunnelluista elintarvikkeista.
Porkkana, tomaatti ja Suomen laki –kirja vaihtoivat esityksessä vinhasti paikkaa. Ne kertoivat siitä, että historiassa on tehty paljon erilaisia rajauksia sen suhteen, mikä lasketaan ”gmo:ksi”.
Esitys oli loistava! Lauri on todella valovoimainen esiintyjä. Mene ihmeessä katsomaan Lauria, jos siihen tulee tilaisuus! Lauri on tutkija 2.0 – supliikki ja tuo tiedettä valtaväestön saataville Ylen blogissa, Twitterissä ja missä liikkuukin.
Lauri myös tarhaa mehiläisiä Oopperatalon katolla. Kaikki Oopperalla tarjottava hunaja tulee näistä pesistä. Kaupunkitarhausta innostavimmillaan!
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset
Joko katsoit Netflixin Rotten –dokumentin? Hyvä.
Jenkkityyliin oli dokumentin pääasia valitettavasti häivytetty yhdysvaltalaisia kiinnostavan roolituksen alle. Mukana olivat rehelliset yhdysvaltalaiset mehiläistarhaajat, mehiläispesiä varastavat venäläiset, hunajaa väärentävät kiinalaiset ja hunajaa tutkivat saksalaiset.
Joitain tiedonjyviä tässä dokumentissa oli. Hunajaa voidaan väärentää joko jatkamalla sitä sokerilla tai valehtelemalla hunajan alkuperämaa. EU:n tasolla 19 % hunajanäytteistä on ollut väärennettyjä. Suomi on saanut näissä tutkimuksissa puhtaat paperit.
Dokkari-illassa yleisö sai antaa arvosanan hunajajaksolle. Se sai osakseen keskinkertaisia arvosanoja. Mehukkainta oli dokumentin jälkeinen keskustelu.
Yleisössä oli yliopisto-opiskelijoita ainakin elintarvike-, ravitsemus-, maatalous- ja eläinlääketieteellisiltä aloilta. Näiden lisäksi löytyi mehiläistarhaajia, viljelijöitä ja tutkijoita. Aivan ihana sekoitus koko sektorin tulevaisuutta.
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset. Nämä aiheet vilisivät paneelikeskustelussa.
Mitä kaikkea mehiläisistä ja hunajasta oikein kysyttiin?
Nyt tiedät, mistä blogissa kirjoitetaan lähiaikoina.
Mitä itse opin? Opin, että mehiläisiä voi lääkitä Suomessakin. Niin tehdään kuitenkin harvoin, koska hunajalle ja mehiläisvahalle tulee varoajaksi yksi vuosi. Olen aiemmin ajatellut, että mehiläisiä ei voi lääkitä. Käytännössä ei voikaan, koska vuoden varoaika on järkyttävän pitkä. Olisin senkin jälkeen vielä hyvin skeptinen sen suhteen, että eihän varmasti ole lääkejäämiä missään.
Parasta tällaisissa julkisissa esiintymisissä on keskustella kuluttajien kanssa. Pidän tärkeänä, että mehiläistarhaajat ovat esillä. Varsinkin nuoret sellaiset, jotta ihmiset näkevät, ettei kyseessä ole vain eläkeikäisten harrastus.
Mikä oli parasta asiantuntijapaneelissa? Löytää yksi uusi hunajahifistelijä ja yksi uusi mehiläistarhaaja. Teitä varten tulen jatkossakin esiintymään ja kirjoittamaan.
Aiheeseen liittyvät
Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa
Tykkään raottaa ovea ammattikuntani takahuoneeseen. Tämä teksti on julkaistu pääkirjoituksena 14.4.2020 ilmestyneessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mehiläinen-lehdessä nro 2/2020. Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa Suomalaiset ovat rajoittaneet kokoontumiset kymmeneen yksilöön ja pysyttelevät sisätiloissa. “Vältä sosiaalisia kontakteja. Saat ulkoilla, kunhan et tapaa muita ihmisiä”, kuului hallituksen ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Ajattelin uuden mehiläistarhauskauden nousseen pääuutisiin, sillä kuvaus sopii… Lue lisää
Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely
Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa. Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi. Peltolohkot Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini ”mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto,… Lue lisää
Millainen on mehiläistarhaajan koulutus?
Lue käyttöohjeet ennen mehiläispesän hankintaa. Muuten joudut pyydystämään uudet lemmikkisi naapurin savupiipusta. En suosittele. Mehiläistarhaajan koulutus Mehiläistarhaukseen ei ole olemassa yhtä oikeaa opintietä. Ala on vanha kuin taivas ja käytännössä et voi oppia kaikkea kirjasta saati YouTubesta. Jokaisella mehiläistarhaajalla on omanlainen tyyli hoitaa mehiläisiä ja siitä huolimatta mehiläiset pärjäävät mainiosti. Itse etsin aina yhtä oikeaa… Lue lisää