Oletko katsonut Netflixin Rotten –dokumentit? En minäkään ollut, mutta tiesin kyllä, että yksi jakso käsittelee hunajaa.
Sähköpostiini kolahti kutsu katsomaan kyseistä ”Lawyers, Guns & Honey” –jaksoa sekä keskustelemaan hunajantuotannon tulevaisuudesta.
”Haluaisimme kutsua sinut mukaan panelistiksi illan elokuvan jälkeen käytävään keskusteluun. Olisi mahtavaa saada sinut mukaan, kun olet Think Company -alumni ja samalla sinulla on vahva tietämys kyseisestä alasta.”
Toinen paneelikeskustelun virittelijä oli Lauri Reuter. Jos syöt, haluat ehdottomasti tietää, kuka Lauri on.
Lauri tutkii tulevaisuuden ruokaa. Ensi kerran törmäsin Lauri Reuteriin mehiläistarhaajien Talvipäivillä pari vuotta sitten. Hän kertoi havainnollistavasti geenitekniikan keinoin muunnelluista elintarvikkeista.
Porkkana, tomaatti ja Suomen laki –kirja vaihtoivat esityksessä vinhasti paikkaa. Ne kertoivat siitä, että historiassa on tehty paljon erilaisia rajauksia sen suhteen, mikä lasketaan ”gmo:ksi”.
Esitys oli loistava! Lauri on todella valovoimainen esiintyjä. Mene ihmeessä katsomaan Lauria, jos siihen tulee tilaisuus! Lauri on tutkija 2.0 – supliikki ja tuo tiedettä valtaväestön saataville Ylen blogissa, Twitterissä ja missä liikkuukin.
Lauri myös tarhaa mehiläisiä Oopperatalon katolla. Kaikki Oopperalla tarjottava hunaja tulee näistä pesistä. Kaupunkitarhausta innostavimmillaan!
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset
Joko katsoit Netflixin Rotten –dokumentin? Hyvä.
Jenkkityyliin oli dokumentin pääasia valitettavasti häivytetty yhdysvaltalaisia kiinnostavan roolituksen alle. Mukana olivat rehelliset yhdysvaltalaiset mehiläistarhaajat, mehiläispesiä varastavat venäläiset, hunajaa väärentävät kiinalaiset ja hunajaa tutkivat saksalaiset.
Joitain tiedonjyviä tässä dokumentissa oli. Hunajaa voidaan väärentää joko jatkamalla sitä sokerilla tai valehtelemalla hunajan alkuperämaa. EU:n tasolla 19 % hunajanäytteistä on ollut väärennettyjä. Suomi on saanut näissä tutkimuksissa puhtaat paperit.
Dokkari-illassa yleisö sai antaa arvosanan hunajajaksolle. Se sai osakseen keskinkertaisia arvosanoja. Mehukkainta oli dokumentin jälkeinen keskustelu.
Yleisössä oli yliopisto-opiskelijoita ainakin elintarvike-, ravitsemus-, maatalous- ja eläinlääketieteellisiltä aloilta. Näiden lisäksi löytyi mehiläistarhaajia, viljelijöitä ja tutkijoita. Aivan ihana sekoitus koko sektorin tulevaisuutta.
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset. Nämä aiheet vilisivät paneelikeskustelussa.
Mitä kaikkea mehiläisistä ja hunajasta oikein kysyttiin?
Mistä pölyttäjien joukkokuolema johtuu?
Paras hunaja (jos omaa ei saa valita)?
Miten luomuhunaja eroaa tavallisesta hunajasta?
Lääkitäänkö mehiläisiä?
Voiko hunaja pysyä juoksevana ilman voimakasta kuumennusta?
Onko mehiläisiä erirotuisia? Millaisia ominaisuuksia roduilla on?
Onko kannattavampaa ostaa pölytyspalvelua vai tarhata itse mehiläisiä?
Nyt tiedät, mistä blogissa kirjoitetaan lähiaikoina.
Mitä itse opin? Opin, että mehiläisiä voi lääkitä Suomessakin. Niin tehdään kuitenkin harvoin, koska hunajalle ja mehiläisvahalle tulee varoajaksi yksi vuosi. Olen aiemmin ajatellut, että mehiläisiä ei voi lääkitä. Käytännössä ei voikaan, koska vuoden varoaika on järkyttävän pitkä. Olisin senkin jälkeen vielä hyvin skeptinen sen suhteen, että eihän varmasti ole lääkejäämiä missään.
Parasta tällaisissa julkisissa esiintymisissä on keskustella kuluttajien kanssa. Pidän tärkeänä, että mehiläistarhaajat ovat esillä. Varsinkin nuoret sellaiset, jotta ihmiset näkevät, ettei kyseessä ole vain eläkeikäisten harrastus.
Mikä oli parasta asiantuntijapaneelissa? Löytää yksi uusi hunajahifistelijä ja yksi uusi mehiläistarhaaja. Teitä varten tulen jatkossakin esiintymään ja kirjoittamaan.
Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi. Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset… Lue lisää
Oletko aina halunnut tietää, mitä mehiläistarhaajan työviikko pitää sisällään? Olin hiljattain ystäväni polttareissa, jossa ammattini ei taaskaan jättänyt ketään kylmäksi. ”Mitä sä teet?” ”Mä oon mehiläistarhaaja.” ”VAU! Mitä sä siis oikeastaan teet?” Kysymykset on tarkoitettu vastattavaksi, tässä siis yksi kesäinen työviikko. MA-SU: Otan aurinkoa Baden Badenissa kuohuvaa siemaillen samalla kun hunaja valuu purkkeihin. En… Lue lisää
Tämä tarina sai alkunsa treffeillä. Nimittäin Keskon järjestämillä Lähiruokatreffeillä, jonne vuosittain kootaan pientuottajia. Samaan aikaan oli käynnissä K-kampuksen esittely vaikuttajille, tuskinpa sattumaa. Olen jo parina vuonna edustanut ainoana mehiläistarhaajana hunaja-alaa Lähiruokatreffeillä. Esimerkiksi pienpaahtimoita ja pienpanimoita siellä on paikalla pilvin pimein. Kenties jonain päivänä hunaja on niin suuri trendi, että hunajantuottajista muodostuukin merkittävä osuus näytteilleasettajista. Puhetta… Lue lisää
Asiantuntijapaneelissa: hunajantuotannon tulevaisuus
Oletko katsonut Netflixin Rotten –dokumentit? En minäkään ollut, mutta tiesin kyllä, että yksi jakso käsittelee hunajaa.
Sähköpostiini kolahti kutsu katsomaan kyseistä ”Lawyers, Guns & Honey” –jaksoa sekä keskustelemaan hunajantuotannon tulevaisuudesta.
”Haluaisimme kutsua sinut mukaan panelistiksi illan elokuvan jälkeen käytävään keskusteluun. Olisi mahtavaa saada sinut mukaan, kun olet Think Company -alumni ja samalla sinulla on vahva tietämys kyseisestä alasta.”
Huippua, vastasin oitis myöntävästi!
Tutkija 2.0
Toinen paneelikeskustelun virittelijä oli Lauri Reuter. Jos syöt, haluat ehdottomasti tietää, kuka Lauri on.
Lauri tutkii tulevaisuuden ruokaa. Ensi kerran törmäsin Lauri Reuteriin mehiläistarhaajien Talvipäivillä pari vuotta sitten. Hän kertoi havainnollistavasti geenitekniikan keinoin muunnelluista elintarvikkeista.
Porkkana, tomaatti ja Suomen laki –kirja vaihtoivat esityksessä vinhasti paikkaa. Ne kertoivat siitä, että historiassa on tehty paljon erilaisia rajauksia sen suhteen, mikä lasketaan ”gmo:ksi”.
Esitys oli loistava! Lauri on todella valovoimainen esiintyjä. Mene ihmeessä katsomaan Lauria, jos siihen tulee tilaisuus! Lauri on tutkija 2.0 – supliikki ja tuo tiedettä valtaväestön saataville Ylen blogissa, Twitterissä ja missä liikkuukin.
Lauri myös tarhaa mehiläisiä Oopperatalon katolla. Kaikki Oopperalla tarjottava hunaja tulee näistä pesistä. Kaupunkitarhausta innostavimmillaan!
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset
Joko katsoit Netflixin Rotten –dokumentin? Hyvä.
Jenkkityyliin oli dokumentin pääasia valitettavasti häivytetty yhdysvaltalaisia kiinnostavan roolituksen alle. Mukana olivat rehelliset yhdysvaltalaiset mehiläistarhaajat, mehiläispesiä varastavat venäläiset, hunajaa väärentävät kiinalaiset ja hunajaa tutkivat saksalaiset.
Joitain tiedonjyviä tässä dokumentissa oli. Hunajaa voidaan väärentää joko jatkamalla sitä sokerilla tai valehtelemalla hunajan alkuperämaa. EU:n tasolla 19 % hunajanäytteistä on ollut väärennettyjä. Suomi on saanut näissä tutkimuksissa puhtaat paperit.
Dokkari-illassa yleisö sai antaa arvosanan hunajajaksolle. Se sai osakseen keskinkertaisia arvosanoja. Mehukkainta oli dokumentin jälkeinen keskustelu.
Yleisössä oli yliopisto-opiskelijoita ainakin elintarvike-, ravitsemus-, maatalous- ja eläinlääketieteellisiltä aloilta. Näiden lisäksi löytyi mehiläistarhaajia, viljelijöitä ja tutkijoita. Aivan ihana sekoitus koko sektorin tulevaisuutta.
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset. Nämä aiheet vilisivät paneelikeskustelussa.
Mitä kaikkea mehiläisistä ja hunajasta oikein kysyttiin?
Nyt tiedät, mistä blogissa kirjoitetaan lähiaikoina.
Mitä itse opin? Opin, että mehiläisiä voi lääkitä Suomessakin. Niin tehdään kuitenkin harvoin, koska hunajalle ja mehiläisvahalle tulee varoajaksi yksi vuosi. Olen aiemmin ajatellut, että mehiläisiä ei voi lääkitä. Käytännössä ei voikaan, koska vuoden varoaika on järkyttävän pitkä. Olisin senkin jälkeen vielä hyvin skeptinen sen suhteen, että eihän varmasti ole lääkejäämiä missään.
Parasta tällaisissa julkisissa esiintymisissä on keskustella kuluttajien kanssa. Pidän tärkeänä, että mehiläistarhaajat ovat esillä. Varsinkin nuoret sellaiset, jotta ihmiset näkevät, ettei kyseessä ole vain eläkeikäisten harrastus.
Mikä oli parasta asiantuntijapaneelissa? Löytää yksi uusi hunajahifistelijä ja yksi uusi mehiläistarhaaja. Teitä varten tulen jatkossakin esiintymään ja kirjoittamaan.
Aiheeseen liittyvät
Mehiläistarhat esittelyssä: Katrinebergin kartano
Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi. Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset… Lue lisää
Mehiläistarhaajan työviikko
Oletko aina halunnut tietää, mitä mehiläistarhaajan työviikko pitää sisällään? Olin hiljattain ystäväni polttareissa, jossa ammattini ei taaskaan jättänyt ketään kylmäksi. ”Mitä sä teet?” ”Mä oon mehiläistarhaaja.” ”VAU! Mitä sä siis oikeastaan teet?” Kysymykset on tarkoitettu vastattavaksi, tässä siis yksi kesäinen työviikko. MA-SU: Otan aurinkoa Baden Badenissa kuohuvaa siemaillen samalla kun hunaja valuu purkkeihin. En… Lue lisää
Kesä Kreetta Järvenpään matkassa
Tämä tarina sai alkunsa treffeillä. Nimittäin Keskon järjestämillä Lähiruokatreffeillä, jonne vuosittain kootaan pientuottajia. Samaan aikaan oli käynnissä K-kampuksen esittely vaikuttajille, tuskinpa sattumaa. Olen jo parina vuonna edustanut ainoana mehiläistarhaajana hunaja-alaa Lähiruokatreffeillä. Esimerkiksi pienpaahtimoita ja pienpanimoita siellä on paikalla pilvin pimein. Kenties jonain päivänä hunaja on niin suuri trendi, että hunajantuottajista muodostuukin merkittävä osuus näytteilleasettajista. Puhetta… Lue lisää