Oletko katsonut Netflixin Rotten –dokumentit? En minäkään ollut, mutta tiesin kyllä, että yksi jakso käsittelee hunajaa.
Sähköpostiini kolahti kutsu katsomaan kyseistä ”Lawyers, Guns & Honey” –jaksoa sekä keskustelemaan hunajantuotannon tulevaisuudesta.
”Haluaisimme kutsua sinut mukaan panelistiksi illan elokuvan jälkeen käytävään keskusteluun. Olisi mahtavaa saada sinut mukaan, kun olet Think Company -alumni ja samalla sinulla on vahva tietämys kyseisestä alasta.”
Toinen paneelikeskustelun virittelijä oli Lauri Reuter. Jos syöt, haluat ehdottomasti tietää, kuka Lauri on.
Lauri tutkii tulevaisuuden ruokaa. Ensi kerran törmäsin Lauri Reuteriin mehiläistarhaajien Talvipäivillä pari vuotta sitten. Hän kertoi havainnollistavasti geenitekniikan keinoin muunnelluista elintarvikkeista.
Porkkana, tomaatti ja Suomen laki –kirja vaihtoivat esityksessä vinhasti paikkaa. Ne kertoivat siitä, että historiassa on tehty paljon erilaisia rajauksia sen suhteen, mikä lasketaan ”gmo:ksi”.
Esitys oli loistava! Lauri on todella valovoimainen esiintyjä. Mene ihmeessä katsomaan Lauria, jos siihen tulee tilaisuus! Lauri on tutkija 2.0 – supliikki ja tuo tiedettä valtaväestön saataville Ylen blogissa, Twitterissä ja missä liikkuukin.
Lauri myös tarhaa mehiläisiä Oopperatalon katolla. Kaikki Oopperalla tarjottava hunaja tulee näistä pesistä. Kaupunkitarhausta innostavimmillaan!
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset
Joko katsoit Netflixin Rotten –dokumentin? Hyvä.
Jenkkityyliin oli dokumentin pääasia valitettavasti häivytetty yhdysvaltalaisia kiinnostavan roolituksen alle. Mukana olivat rehelliset yhdysvaltalaiset mehiläistarhaajat, mehiläispesiä varastavat venäläiset, hunajaa väärentävät kiinalaiset ja hunajaa tutkivat saksalaiset.
Joitain tiedonjyviä tässä dokumentissa oli. Hunajaa voidaan väärentää joko jatkamalla sitä sokerilla tai valehtelemalla hunajan alkuperämaa. EU:n tasolla 19 % hunajanäytteistä on ollut väärennettyjä. Suomi on saanut näissä tutkimuksissa puhtaat paperit.
Dokkari-illassa yleisö sai antaa arvosanan hunajajaksolle. Se sai osakseen keskinkertaisia arvosanoja. Mehukkainta oli dokumentin jälkeinen keskustelu.
Yleisössä oli yliopisto-opiskelijoita ainakin elintarvike-, ravitsemus-, maatalous- ja eläinlääketieteellisiltä aloilta. Näiden lisäksi löytyi mehiläistarhaajia, viljelijöitä ja tutkijoita. Aivan ihana sekoitus koko sektorin tulevaisuutta.
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset. Nämä aiheet vilisivät paneelikeskustelussa.
Mitä kaikkea mehiläisistä ja hunajasta oikein kysyttiin?
Mistä pölyttäjien joukkokuolema johtuu?
Paras hunaja (jos omaa ei saa valita)?
Miten luomuhunaja eroaa tavallisesta hunajasta?
Lääkitäänkö mehiläisiä?
Voiko hunaja pysyä juoksevana ilman voimakasta kuumennusta?
Onko mehiläisiä erirotuisia? Millaisia ominaisuuksia roduilla on?
Onko kannattavampaa ostaa pölytyspalvelua vai tarhata itse mehiläisiä?
Nyt tiedät, mistä blogissa kirjoitetaan lähiaikoina.
Mitä itse opin? Opin, että mehiläisiä voi lääkitä Suomessakin. Niin tehdään kuitenkin harvoin, koska hunajalle ja mehiläisvahalle tulee varoajaksi yksi vuosi. Olen aiemmin ajatellut, että mehiläisiä ei voi lääkitä. Käytännössä ei voikaan, koska vuoden varoaika on järkyttävän pitkä. Olisin senkin jälkeen vielä hyvin skeptinen sen suhteen, että eihän varmasti ole lääkejäämiä missään.
Parasta tällaisissa julkisissa esiintymisissä on keskustella kuluttajien kanssa. Pidän tärkeänä, että mehiläistarhaajat ovat esillä. Varsinkin nuoret sellaiset, jotta ihmiset näkevät, ettei kyseessä ole vain eläkeikäisten harrastus.
Mikä oli parasta asiantuntijapaneelissa? Löytää yksi uusi hunajahifistelijä ja yksi uusi mehiläistarhaaja. Teitä varten tulen jatkossakin esiintymään ja kirjoittamaan.
Muistatko, kun haaveilin täällä, että pääsisin suorittamaan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa? No pääsinhän minä! Pohdin pitkään, haenko kyseiseen kouluun. Olen jo maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Myönnän tehneeni hakemuksen hieman vasemmalla kädellä. Ajattelin, että nykyinen koulutukseni joko takaa minulle varman pääsyn koulutukseen tai rajaa minut ulos hakijoista. Koulutusohjelmat ovat yliopistotutkintoni suorittamisen jälkeen muuttuneet. Joissain opiskelijavalinnoissa voi… Lue lisää
Mikä saa ryhtymään mehiläistarhaajaksi? Tätä pohdittiin kesäpäivillä mehiläistarhaajaporukan kesken. Mehiläishoitajien tausta on varsin kirjava, mutta monelle on yhteistä pitkäaikainen kiinnostus luontoa kohtaan. Suurin osa mehiläistarhaajista aloittaa harrastuksen vasta eläkepäivillä. Joukossa on toki myös monennen polven tarhaajia – ja minä. Kaupunkilaistaustastani ja vaivaisesta neljännesvuosisadan elämänkokemuksestani huolimatta aloin mehiläistarhaajaksi. Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja (pienistäkin) eläimistä, joskin… Lue lisää
Teksti kuuluu artikkelisarjaan mesikasvikesannon perustamisesta. Täältä pääset lukemaan edellisen osan Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?. Kukkien ominaisuudet pölyttäjien kannalta Kukalla ja kukalla on eroa. Kaikki kukkivat kasvit eivät suinkaan hyödytä pölyttäjiä. Kukan suuruudesta tai väristä ei voi päätellä, onko se pölyttäjiä kiinnostava. Pölyttäjät voivat saada kukkivista kasveista ravintoa sekä pesä- ja talvehtimispaikkoja. Moni luonnonvarainen pölyttäjä… Lue lisää
Asiantuntijapaneelissa: hunajantuotannon tulevaisuus
Oletko katsonut Netflixin Rotten –dokumentit? En minäkään ollut, mutta tiesin kyllä, että yksi jakso käsittelee hunajaa.
Sähköpostiini kolahti kutsu katsomaan kyseistä ”Lawyers, Guns & Honey” –jaksoa sekä keskustelemaan hunajantuotannon tulevaisuudesta.
”Haluaisimme kutsua sinut mukaan panelistiksi illan elokuvan jälkeen käytävään keskusteluun. Olisi mahtavaa saada sinut mukaan, kun olet Think Company -alumni ja samalla sinulla on vahva tietämys kyseisestä alasta.”
Huippua, vastasin oitis myöntävästi!
Tutkija 2.0
Toinen paneelikeskustelun virittelijä oli Lauri Reuter. Jos syöt, haluat ehdottomasti tietää, kuka Lauri on.
Lauri tutkii tulevaisuuden ruokaa. Ensi kerran törmäsin Lauri Reuteriin mehiläistarhaajien Talvipäivillä pari vuotta sitten. Hän kertoi havainnollistavasti geenitekniikan keinoin muunnelluista elintarvikkeista.
Porkkana, tomaatti ja Suomen laki –kirja vaihtoivat esityksessä vinhasti paikkaa. Ne kertoivat siitä, että historiassa on tehty paljon erilaisia rajauksia sen suhteen, mikä lasketaan ”gmo:ksi”.
Esitys oli loistava! Lauri on todella valovoimainen esiintyjä. Mene ihmeessä katsomaan Lauria, jos siihen tulee tilaisuus! Lauri on tutkija 2.0 – supliikki ja tuo tiedettä valtaväestön saataville Ylen blogissa, Twitterissä ja missä liikkuukin.
Lauri myös tarhaa mehiläisiä Oopperatalon katolla. Kaikki Oopperalla tarjottava hunaja tulee näistä pesistä. Kaupunkitarhausta innostavimmillaan!
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset
Joko katsoit Netflixin Rotten –dokumentin? Hyvä.
Jenkkityyliin oli dokumentin pääasia valitettavasti häivytetty yhdysvaltalaisia kiinnostavan roolituksen alle. Mukana olivat rehelliset yhdysvaltalaiset mehiläistarhaajat, mehiläispesiä varastavat venäläiset, hunajaa väärentävät kiinalaiset ja hunajaa tutkivat saksalaiset.
Joitain tiedonjyviä tässä dokumentissa oli. Hunajaa voidaan väärentää joko jatkamalla sitä sokerilla tai valehtelemalla hunajan alkuperämaa. EU:n tasolla 19 % hunajanäytteistä on ollut väärennettyjä. Suomi on saanut näissä tutkimuksissa puhtaat paperit.
Dokkari-illassa yleisö sai antaa arvosanan hunajajaksolle. Se sai osakseen keskinkertaisia arvosanoja. Mehukkainta oli dokumentin jälkeinen keskustelu.
Yleisössä oli yliopisto-opiskelijoita ainakin elintarvike-, ravitsemus-, maatalous- ja eläinlääketieteellisiltä aloilta. Näiden lisäksi löytyi mehiläistarhaajia, viljelijöitä ja tutkijoita. Aivan ihana sekoitus koko sektorin tulevaisuutta.
Pölyttäjien joukkokuolema, soluhillo ja robottimehiläiset. Nämä aiheet vilisivät paneelikeskustelussa.
Mitä kaikkea mehiläisistä ja hunajasta oikein kysyttiin?
Nyt tiedät, mistä blogissa kirjoitetaan lähiaikoina.
Mitä itse opin? Opin, että mehiläisiä voi lääkitä Suomessakin. Niin tehdään kuitenkin harvoin, koska hunajalle ja mehiläisvahalle tulee varoajaksi yksi vuosi. Olen aiemmin ajatellut, että mehiläisiä ei voi lääkitä. Käytännössä ei voikaan, koska vuoden varoaika on järkyttävän pitkä. Olisin senkin jälkeen vielä hyvin skeptinen sen suhteen, että eihän varmasti ole lääkejäämiä missään.
Parasta tällaisissa julkisissa esiintymisissä on keskustella kuluttajien kanssa. Pidän tärkeänä, että mehiläistarhaajat ovat esillä. Varsinkin nuoret sellaiset, jotta ihmiset näkevät, ettei kyseessä ole vain eläkeikäisten harrastus.
Mikä oli parasta asiantuntijapaneelissa? Löytää yksi uusi hunajahifistelijä ja yksi uusi mehiläistarhaaja. Teitä varten tulen jatkossakin esiintymään ja kirjoittamaan.
Aiheeseen liittyvät
Tarina siitä, miksi maisteri meni ammattikouluun
Muistatko, kun haaveilin täällä, että pääsisin suorittamaan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa? No pääsinhän minä! Pohdin pitkään, haenko kyseiseen kouluun. Olen jo maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Myönnän tehneeni hakemuksen hieman vasemmalla kädellä. Ajattelin, että nykyinen koulutukseni joko takaa minulle varman pääsyn koulutukseen tai rajaa minut ulos hakijoista. Koulutusohjelmat ovat yliopistotutkintoni suorittamisen jälkeen muuttuneet. Joissain opiskelijavalinnoissa voi… Lue lisää
Hello honey, I’m Nora Mäntysaari
Mikä saa ryhtymään mehiläistarhaajaksi? Tätä pohdittiin kesäpäivillä mehiläistarhaajaporukan kesken. Mehiläishoitajien tausta on varsin kirjava, mutta monelle on yhteistä pitkäaikainen kiinnostus luontoa kohtaan. Suurin osa mehiläistarhaajista aloittaa harrastuksen vasta eläkepäivillä. Joukossa on toki myös monennen polven tarhaajia – ja minä. Kaupunkilaistaustastani ja vaivaisesta neljännesvuosisadan elämänkokemuksestani huolimatta aloin mehiläistarhaajaksi. Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja (pienistäkin) eläimistä, joskin… Lue lisää
Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta
Teksti kuuluu artikkelisarjaan mesikasvikesannon perustamisesta. Täältä pääset lukemaan edellisen osan Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?. Kukkien ominaisuudet pölyttäjien kannalta Kukalla ja kukalla on eroa. Kaikki kukkivat kasvit eivät suinkaan hyödytä pölyttäjiä. Kukan suuruudesta tai väristä ei voi päätellä, onko se pölyttäjiä kiinnostava. Pölyttäjät voivat saada kukkivista kasveista ravintoa sekä pesä- ja talvehtimispaikkoja. Moni luonnonvarainen pölyttäjä… Lue lisää