Muistatko, kun haaveilin täällä, että pääsisin suorittamaan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa? No pääsinhän minä!
Pohdin pitkään, haenko kyseiseen kouluun. Olen jo maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Myönnän tehneeni hakemuksen hieman vasemmalla kädellä. Ajattelin, että nykyinen koulutukseni joko takaa minulle varman pääsyn koulutukseen tai rajaa minut ulos hakijoista.
Koulutusohjelmat ovat yliopistotutkintoni suorittamisen jälkeen muuttuneet. Joissain opiskelijavalinnoissa voi olla, että etusija on hakijoilla, joilla ei ole mitään koulutusta. Ymmärrän tämänkin lähestymistavan.
Malttamattomana odottelin hyväksymiskirjettä ja ystävänpäivänä jo soitin kouluun. Kollega vastasi ja kertoi hyväksynnästäni. Olin riemuissani, vaikka kutkuttavin kirjeen avaamisen jännitys jäi toteutumatta. Yliopistoon hakiessa muistan kaikkien hokeneen, että hylkäyskirje on ohut ja hyväksymiskirje paksu. Että sen tietää kyllä heti, pääsikö vai ei.
Lopulta kolahti se virallinen hyväksymiskirje postilaatikkoon. Se oli keskipaksu, hämmentävää.
Miksi maisteri meni ammattikouluun?
Haastattelin useaa ammattitarhaajakoulutuksen käynyttä selvittäessäni, olisiko kyseinen koulutus hyödyllinen. Kaikki kokivat suurimmaksi arvoksi sen, että oma vuosikurssi hitsautui tiiviiksi porukaksi. Opiskelukavereiden kanssa pidettiin yhteyttä koulutuksen jälkeenkin. Opettajien ammattitaitoa kehuttiin ja sanottiin, että oikeat kysymykset kysymällä oppii takuulla lisää mehiläistarhauksesta.
Aikuisopiskelijana minulle oli ehdotonta, että koulun lukujärjestys ei olisi mallia ”kasista neljään arkisin”. Onneksi mehiläistarhaajan ammattitutkinnossa on lähipäiviä noin kaksi kuukaudessa. Nämä päivät ovat mukavasti vielä torstai ja perjantai. Halutessaan mehiläistarhaajan ammattitutkinnon voisi suorittaa myös osaamisnäytöin.
Miksi hain kouluun juuri nyt? Syy tähän on ammatillisen koulutuksen reformi. Minulle se on täysin opettajaslangia, mutta olen ymmärtänyt sen tarkoittavan tutkintorakenteiden yhtenäistämistä. Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon osalta tämä tarkoittaa, että jatkossa se on osa ammatillista maatalousalan perustutkintoa. Koska minulla on jo alalta yliopistotasoinen tutkinto, ei saman alan ammattitutkinto oikein nappaa.
Mehiläistarhaajana ei tule koskaan valmiiksi, vaan aina on kehitettävää. Olen todella innoissani edessä olevasta opiskelutaipaleesta. Jatkossa hoidan mehiläisiä entistä ammattitaitoisemmin, huippua!
Ensimmäinen koulupäivä
Kahvi hyppäsi luottotermariin ja navigaattori otti suunnan kohti Mustialaa. Perillä vasta kolmas rakennus osoittautui oikeaksi. Yleisinfon ja esittäytymisten jälkeen saatiin 8. mehiläistarhaajan ammattitutkintoon valmistava vuosikurssi käyntiin.
Koulutuksessa on 29 hengen kirjava porukka. Ihmiset ovat tulleet mehiläisopintoihin todella erilaisilla taustoilla. Löytyy palomiestä, museovirkailijaa ja taksiyrittäjää. Toivon, että meidänkin vuosikurssista hitsautuu tiivis porukka. Mehiläispesien lukumäärä opiskelukavereilla vaihtelee 0 ja 100 välillä. Tässäpä haastetta opettajille, koska osa on pesämäärän perusteella jo ammattilaisia ja osa vasta tutustuu mehiläistarhaukseen.
Meitä edeltävä vuosikurssi piti esitelmiä omasta mehiläistarhauksestaan. Hunaja oli useimmilla pääasiallisena tuotteena, mutta suunnitelmia oli myös viljelijöille tarjottavan pölytyspalvelun ja emonkasvatuksen (uusien mehiläiskuningattarien tuottamisen) osalta. Olipa joukossa myös viisikymppinen Kirsi. Hän vaihtoi palkkatyön ja pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sataneliöisen omakotitalonsa mehiläistarhaukseen ja mummonmökkiin Somerolla. Vau!
Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa. Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi. Peltolohkot Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini ”mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto,… Lue lisää
Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa. Tekstini jatkona on Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely. Miksi perustaa… Lue lisää
Oletko aina halunnut tietää, mitä mehiläistarhaajan työviikko pitää sisällään? Olin hiljattain ystäväni polttareissa, jossa ammattini ei taaskaan jättänyt ketään kylmäksi. ”Mitä sä teet?” ”Mä oon mehiläistarhaaja.” ”VAU! Mitä sä siis oikeastaan teet?” Kysymykset on tarkoitettu vastattavaksi, tässä siis yksi kesäinen työviikko. MA-SU: Otan aurinkoa Baden Badenissa kuohuvaa siemaillen samalla kun hunaja valuu purkkeihin. En… Lue lisää
Välttämättömät evästeet mahdollistavat asetustesi, esimerkiksi evästekäytännön tallentamisen ja kirjautuminen toimimisen. Niitä ei voi ottaa pois päältä.
Jos poistat vättämättömät evästeet käytöstä, emme voi tallentaa asetuksiasi. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun vierailet tällä verkkosivustolla, sinun on otettava evästeet käyttöön tai poistettava ne käytöstä uudelleen.
Kävijäanalytiikka
Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.
Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.
Jotta voimme tallentaa asetuksesi, välttämättömät evästeet on otettava käyttöön!
Tarina siitä, miksi maisteri meni ammattikouluun
Muistatko, kun haaveilin täällä, että pääsisin suorittamaan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa? No pääsinhän minä!
Pohdin pitkään, haenko kyseiseen kouluun. Olen jo maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Myönnän tehneeni hakemuksen hieman vasemmalla kädellä. Ajattelin, että nykyinen koulutukseni joko takaa minulle varman pääsyn koulutukseen tai rajaa minut ulos hakijoista.
Koulutusohjelmat ovat yliopistotutkintoni suorittamisen jälkeen muuttuneet. Joissain opiskelijavalinnoissa voi olla, että etusija on hakijoilla, joilla ei ole mitään koulutusta. Ymmärrän tämänkin lähestymistavan.
Malttamattomana odottelin hyväksymiskirjettä ja ystävänpäivänä jo soitin kouluun. Kollega vastasi ja kertoi hyväksynnästäni. Olin riemuissani, vaikka kutkuttavin kirjeen avaamisen jännitys jäi toteutumatta. Yliopistoon hakiessa muistan kaikkien hokeneen, että hylkäyskirje on ohut ja hyväksymiskirje paksu. Että sen tietää kyllä heti, pääsikö vai ei.
Lopulta kolahti se virallinen hyväksymiskirje postilaatikkoon. Se oli keskipaksu, hämmentävää.
Miksi maisteri meni ammattikouluun?
Haastattelin useaa ammattitarhaajakoulutuksen käynyttä selvittäessäni, olisiko kyseinen koulutus hyödyllinen. Kaikki kokivat suurimmaksi arvoksi sen, että oma vuosikurssi hitsautui tiiviiksi porukaksi. Opiskelukavereiden kanssa pidettiin yhteyttä koulutuksen jälkeenkin. Opettajien ammattitaitoa kehuttiin ja sanottiin, että oikeat kysymykset kysymällä oppii takuulla lisää mehiläistarhauksesta.
Aikuisopiskelijana minulle oli ehdotonta, että koulun lukujärjestys ei olisi mallia ”kasista neljään arkisin”. Onneksi mehiläistarhaajan ammattitutkinnossa on lähipäiviä noin kaksi kuukaudessa. Nämä päivät ovat mukavasti vielä torstai ja perjantai. Halutessaan mehiläistarhaajan ammattitutkinnon voisi suorittaa myös osaamisnäytöin.
Miksi hain kouluun juuri nyt? Syy tähän on ammatillisen koulutuksen reformi. Minulle se on täysin opettajaslangia, mutta olen ymmärtänyt sen tarkoittavan tutkintorakenteiden yhtenäistämistä. Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon osalta tämä tarkoittaa, että jatkossa se on osa ammatillista maatalousalan perustutkintoa. Koska minulla on jo alalta yliopistotasoinen tutkinto, ei saman alan ammattitutkinto oikein nappaa.
Mehiläistarhaajana ei tule koskaan valmiiksi, vaan aina on kehitettävää. Olen todella innoissani edessä olevasta opiskelutaipaleesta. Jatkossa hoidan mehiläisiä entistä ammattitaitoisemmin, huippua!
Ensimmäinen koulupäivä
Kahvi hyppäsi luottotermariin ja navigaattori otti suunnan kohti Mustialaa. Perillä vasta kolmas rakennus osoittautui oikeaksi. Yleisinfon ja esittäytymisten jälkeen saatiin 8. mehiläistarhaajan ammattitutkintoon valmistava vuosikurssi käyntiin.
Koulutuksessa on 29 hengen kirjava porukka. Ihmiset ovat tulleet mehiläisopintoihin todella erilaisilla taustoilla. Löytyy palomiestä, museovirkailijaa ja taksiyrittäjää. Toivon, että meidänkin vuosikurssista hitsautuu tiivis porukka. Mehiläispesien lukumäärä opiskelukavereilla vaihtelee 0 ja 100 välillä. Tässäpä haastetta opettajille, koska osa on pesämäärän perusteella jo ammattilaisia ja osa vasta tutustuu mehiläistarhaukseen.
Meitä edeltävä vuosikurssi piti esitelmiä omasta mehiläistarhauksestaan. Hunaja oli useimmilla pääasiallisena tuotteena, mutta suunnitelmia oli myös viljelijöille tarjottavan pölytyspalvelun ja emonkasvatuksen (uusien mehiläiskuningattarien tuottamisen) osalta. Olipa joukossa myös viisikymppinen Kirsi. Hän vaihtoi palkkatyön ja pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sataneliöisen omakotitalonsa mehiläistarhaukseen ja mummonmökkiin Somerolla. Vau!
Aiheeseen liittyvät
Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely
Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa. Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi. Peltolohkot Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini ”mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto,… Lue lisää
Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?
Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa. Tekstini jatkona on Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely. Miksi perustaa… Lue lisää
Mehiläistarhaajan työviikko
Oletko aina halunnut tietää, mitä mehiläistarhaajan työviikko pitää sisällään? Olin hiljattain ystäväni polttareissa, jossa ammattini ei taaskaan jättänyt ketään kylmäksi. ”Mitä sä teet?” ”Mä oon mehiläistarhaaja.” ”VAU! Mitä sä siis oikeastaan teet?” Kysymykset on tarkoitettu vastattavaksi, tässä siis yksi kesäinen työviikko. MA-SU: Otan aurinkoa Baden Badenissa kuohuvaa siemaillen samalla kun hunaja valuu purkkeihin. En… Lue lisää