Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa. Tekstini jatkona on Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely.
Miksi perustaa mesikasvikesanto?
Mesikasvikesanto, kukkaniitty, pölyttäjäpelto. Lyhyesti sen tarkoituksena on tarjota pölyttäjille ravintoa. Miksi perustaa mesikasvikesanto? Motivaatiotekijät voivat olla esimerkiksi seuraavat:
pölyttäjien suojelu
hunajantuotanto
pölytyksestä hyötyvät viljelykasvit
maataloustuet
pellon kasvukunnon parantaminen
estetiikka
Pölyttäjien suojelu
Sadassa vuodessa pölyttäjien elinympäristöille on käynyt surkeasti. Perinnebiotooppien eli kukkaniittyjen, ketojen ja metsälaidunten määrä on laskenut 1,5 miljoonasta hehtaarista 20 000 hehtaariin. Äärimmäisen nopea ja äärimmäisen radikaali muutos, johon pölyttäjät on pakotettu sopeutumaan.
Asun maatalousvaltaisessa kunnassa, jossa aakeat laakeat viljapellot täyttävät maiseman. Lisäksi löytyy kuivaa kangasmetsää erikoisesta harjuluonnosta. Välillä mietin, missä pölyttäjien olisi tarkoitus ruokailla? Kuivat kangasmetsät, saati viljapellot, eivät tarjoa kovin kummoista ravintoa. Jos minulla on mahdollisuus tarjota erakkomehiläisille ja kimalaisille kukkaketoja, miksi en tekisi niin?
Hunajantuotanto
Suuri rakkauteni eli hunajantuotanto oli minulle tärkeä syy perustaa mesikasvikesanto. Viljelemällä mehiläisille kasveja on mahdollista taata hyvä hunajasato. Olen tykästynyt yksikukkahunajiin ja hifistelyn kannalta on ainutlaatuista hallita hunajantuotantoa jo kasvitasolta lähtien. Koko maassa vain harva pystyy tekemään näin. Yleensä ollaan vierailla mailla ja toimitaan muiden armoilla.
Pölytyksestä hyötyvät viljelykasvit
Mehiläisten tekemä pölytystyö on marjoille, hedelmille sekä monille valkuais- ja öljykasveille merkittävä tekijä sadon onnistumisen kannalta. Se vaikuttaa sekä sadon määrään että laatuun. Vaikka pölyttäjillä on arvoa euroissa, on niillä toki myös itseisarvoa osana luonnon monimuotoisuutta.
Mesikasvikesannon perustaminen on mahdollisuus sekä lisätä viljelymaiseman monimuotoisuutta että houkutella pölyttäjät paikalle juuri ennen pölytyksestä hyötyvän viljelykasvin kukintaa.
Maataloustuet
Politiikassa on mielestäni tehty yksi aidosti pölyttäjiä hyödyttävä päätös. Keväällä 2019 tuli viherryttämistuen ekologisen alan uudeksi kesantotyypiksi mesikasvikesanto. Aiemmin oli hyvinkin pulmallista valita tukihaussa se ”oikea täppä” kun kyseessä oli pölyttäjäpelto.
Mikä ihmeen ekologinen ala? Siihen kuuluvat kesannot ja typensitojakasvit tietyin ehdoin. Maakunnissa, joissa on pieni metsäala suhteessa peltopinta-alaan, vaaditaan maatiloilla vähintään viisi prosenttia tällaista alaa. Vaatimus on voimassa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Kesantotyyppejä on erilaisia. Olisi hullua, jos pölyttäjille varta vasten kylvetty kukkapelto olisi arvoltaan sama, kuin pelkästään sängelle jätetty pelto, johon kasvaa pari hassua heinänkortta. Siispä mesikasvikesanto sai muita kesantoja suuremman painokertoimen. Se lasketaan painokertoimella 1,5 eli 1 hehtaari mesikasvikesantoa lasketaan tukihaussa 1,5 hehtaariksi.
Maataloudessa mesikasvikesantoon hyväksytään kasveiksi aitohunajakukka, mesikät, apilat sekä näiden seokset.
Pellon kasvukunnon parantaminen
Kaikki pellot eivät ole keskenään samanarvoisia. On huippukunnossa olevia peltoja, ok peltoja, ongelmalohkoja sekä tarpeettomia joutomaita. Meillä valikoitui mesikasvipelloiksi yksi huippupelto, yksi ongelmapelto ja yksi joutomaa.
Mesikasvikesantoon voi valita kasveja tarpeen mukaan: kaipaako maaperä ehkä lisää orgaanista ainesta tai typpeä? Onko maaperä tiivistynyt?
Estetiikka
Estetiikalla on merkitystä maaseudun imagon kannalta. Mikäpä päihittäisi kesäisen kukkapellon?
Meillä on pihapelto, joka näkyy ikkunasta ja jonka ohi kävelen lukuisia kertoja päivässä. Olisi hullua pitää siinä mitään muuta, kuin silmiä hivelevää kukkaketoa.
Hei! Mahtavaa, että kirjoitat aiheesta. Tavoitteenani on ensi kasvukaudella kylvää muutama lohko mesikasveilla. Suunnittelutyö on muuten parasta aloittaa heti syksyllä, jottei hommaa tarvitse pähkäillä ”kevätruuhkan” aikaan, kun kaiken muumkin ois pitänyt olla valmista jo eilen!
Hei! Onpa hyvä kuulla, että teksti tuli sopivaan saumaan. Minulta kysytään paljon tästä aiheesta ja siitä on hävettävän vähän tietoa netissä (ja sekin vaikeasti löydettävissä). Tulen jatkamaan artikkelisarjaa tämän kesän kokemuksilla – toivottavasti ne rohkaisevat muita kokeilemaan pölyttäjäpeltojen viljelyä.
Siemeniä saa esimerkiksi paikallisista maatalouskaupoista (Lantmännen Agro, Hankkija) ja verkkokaupoista (Suomen niittysiemen: https://niittysiemen.fi/fi/).
Yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta. Tämä näkyy vastuullisuusohjelmien, kiristyneen lainsäädännön ja toivottavasti myös käytännön tekojen kautta. Mehiläispesän vuokraus yritykselle tukee mehiläisten arvokkainta työtä, nimittäin pölytystyötä. Jopa 75 % maailman ruokakasveista hyötyy mehiläispölytyksestä ja mehiläisillä on suuri merkitys myös luonnonkasvien pölyttäjinä. Mehiläispesän vuokraus yritykselle lisää pölytystyötä juuri mehiläispesän lähialueen kasveille. Millaiselle yritykselle mehiläispesän vuokraus sopii? Tärkeintä… Lue lisää
Olipa kerran mehiläistarhaaja, joka vihasi luontoa, koska siellä oli muurahaisia vihasi metsää, koska siellä oli karhuja vihasi luonnonsuojelijoita, koska he suojelivat karhuja vihasi metsänomistajia, koska karhut asuvat metsässä vihasi maanviljelijöitä, koska he levittivät kasvinsuojeluaineita vihasi muita mehiläistarhaajia, koska heidän mielipiteensä olivat vääriä vihasi mehiläistarvikekauppoja, koska ne olivat ahneita vihasi ruokakauppoja, koska ne olivat ahneita,… Lue lisää
Tykkään raottaa ovea ammattikuntani takahuoneeseen. Tämä teksti on julkaistu pääkirjoituksena 14.4.2020 ilmestyneessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mehiläinen-lehdessä nro 2/2020. Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa Suomalaiset ovat rajoittaneet kokoontumiset kymmeneen yksilöön ja pysyttelevät sisätiloissa. “Vältä sosiaalisia kontakteja. Saat ulkoilla, kunhan et tapaa muita ihmisiä”, kuului hallituksen ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Ajattelin uuden mehiläistarhauskauden nousseen pääuutisiin, sillä kuvaus sopii… Lue lisää
Välttämättömät evästeet mahdollistavat asetustesi, esimerkiksi evästekäytännön tallentamisen ja kirjautuminen toimimisen. Niitä ei voi ottaa pois päältä.
Jos poistat vättämättömät evästeet käytöstä, emme voi tallentaa asetuksiasi. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun vierailet tällä verkkosivustolla, sinun on otettava evästeet käyttöön tai poistettava ne käytöstä uudelleen.
Kävijäanalytiikka
Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.
Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.
Jotta voimme tallentaa asetuksesi, välttämättömät evästeet on otettava käyttöön!
Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?
Tästä alkaa sarja artikkeleita, joissa kerron kokemuksistani mesikasvien viljelyyn liittyen. Maataloudessa on harmittavaa se, että tietoa käytännön viljelystä on hävettävän huonosti saatavilla verkosta. Lähes kaikkiin asioihin tarjoaa Google nykyään parhaan vastauksen, toisin on maatalouden laita. Pölyttäjät ansaitsevat parempaa. Tekstini jatkona on Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely.
Miksi perustaa mesikasvikesanto?
Mesikasvikesanto, kukkaniitty, pölyttäjäpelto. Lyhyesti sen tarkoituksena on tarjota pölyttäjille ravintoa. Miksi perustaa mesikasvikesanto? Motivaatiotekijät voivat olla esimerkiksi seuraavat:
Pölyttäjien suojelu
Sadassa vuodessa pölyttäjien elinympäristöille on käynyt surkeasti. Perinnebiotooppien eli kukkaniittyjen, ketojen ja metsälaidunten määrä on laskenut 1,5 miljoonasta hehtaarista 20 000 hehtaariin. Äärimmäisen nopea ja äärimmäisen radikaali muutos, johon pölyttäjät on pakotettu sopeutumaan.
Asun maatalousvaltaisessa kunnassa, jossa aakeat laakeat viljapellot täyttävät maiseman. Lisäksi löytyy kuivaa kangasmetsää erikoisesta harjuluonnosta. Välillä mietin, missä pölyttäjien olisi tarkoitus ruokailla? Kuivat kangasmetsät, saati viljapellot, eivät tarjoa kovin kummoista ravintoa. Jos minulla on mahdollisuus tarjota erakkomehiläisille ja kimalaisille kukkaketoja, miksi en tekisi niin?
Hunajantuotanto
Suuri rakkauteni eli hunajantuotanto oli minulle tärkeä syy perustaa mesikasvikesanto. Viljelemällä mehiläisille kasveja on mahdollista taata hyvä hunajasato. Olen tykästynyt yksikukkahunajiin ja hifistelyn kannalta on ainutlaatuista hallita hunajantuotantoa jo kasvitasolta lähtien. Koko maassa vain harva pystyy tekemään näin. Yleensä ollaan vierailla mailla ja toimitaan muiden armoilla.
Pölytyksestä hyötyvät viljelykasvit
Mehiläisten tekemä pölytystyö on marjoille, hedelmille sekä monille valkuais- ja öljykasveille merkittävä tekijä sadon onnistumisen kannalta. Se vaikuttaa sekä sadon määrään että laatuun. Vaikka pölyttäjillä on arvoa euroissa, on niillä toki myös itseisarvoa osana luonnon monimuotoisuutta.
Mesikasvikesannon perustaminen on mahdollisuus sekä lisätä viljelymaiseman monimuotoisuutta että houkutella pölyttäjät paikalle juuri ennen pölytyksestä hyötyvän viljelykasvin kukintaa.
Maataloustuet
Politiikassa on mielestäni tehty yksi aidosti pölyttäjiä hyödyttävä päätös. Keväällä 2019 tuli viherryttämistuen ekologisen alan uudeksi kesantotyypiksi mesikasvikesanto. Aiemmin oli hyvinkin pulmallista valita tukihaussa se ”oikea täppä” kun kyseessä oli pölyttäjäpelto.
Mikä ihmeen ekologinen ala? Siihen kuuluvat kesannot ja typensitojakasvit tietyin ehdoin. Maakunnissa, joissa on pieni metsäala suhteessa peltopinta-alaan, vaaditaan maatiloilla vähintään viisi prosenttia tällaista alaa. Vaatimus on voimassa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Kesantotyyppejä on erilaisia. Olisi hullua, jos pölyttäjille varta vasten kylvetty kukkapelto olisi arvoltaan sama, kuin pelkästään sängelle jätetty pelto, johon kasvaa pari hassua heinänkortta. Siispä mesikasvikesanto sai muita kesantoja suuremman painokertoimen. Se lasketaan painokertoimella 1,5 eli 1 hehtaari mesikasvikesantoa lasketaan tukihaussa 1,5 hehtaariksi.
Maataloudessa mesikasvikesantoon hyväksytään kasveiksi aitohunajakukka, mesikät, apilat sekä näiden seokset.
Pellon kasvukunnon parantaminen
Kaikki pellot eivät ole keskenään samanarvoisia. On huippukunnossa olevia peltoja, ok peltoja, ongelmalohkoja sekä tarpeettomia joutomaita. Meillä valikoitui mesikasvipelloiksi yksi huippupelto, yksi ongelmapelto ja yksi joutomaa.
Mesikasvikesantoon voi valita kasveja tarpeen mukaan: kaipaako maaperä ehkä lisää orgaanista ainesta tai typpeä? Onko maaperä tiivistynyt?
Estetiikka
Estetiikalla on merkitystä maaseudun imagon kannalta. Mikäpä päihittäisi kesäisen kukkapellon?
Meillä on pihapelto, joka näkyy ikkunasta ja jonka ohi kävelen lukuisia kertoja päivässä. Olisi hullua pitää siinä mitään muuta, kuin silmiä hivelevää kukkaketoa.
Tutustu myös artikkeleihin Mesikasvikesannon perustaminen osa 2: kasvien valinta ja Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely. Mesikasvikesantoa viljelemällä olen tuottanut kahta upeaa lajihunajaa. Verkkokaupastani pääset ostamaan hunajakukkahunajaa ja valkomesikkähunajaa.
4 replies to “Mesikasvikesannon perustaminen osa 1: miksi?”
Hanna
Hei! Mahtavaa, että kirjoitat aiheesta. Tavoitteenani on ensi kasvukaudella kylvää muutama lohko mesikasveilla. Suunnittelutyö on muuten parasta aloittaa heti syksyllä, jottei hommaa tarvitse pähkäillä ”kevätruuhkan” aikaan, kun kaiken muumkin ois pitänyt olla valmista jo eilen!
Nora
Hei! Onpa hyvä kuulla, että teksti tuli sopivaan saumaan. Minulta kysytään paljon tästä aiheesta ja siitä on hävettävän vähän tietoa netissä (ja sekin vaikeasti löydettävissä). Tulen jatkamaan artikkelisarjaa tämän kesän kokemuksilla – toivottavasti ne rohkaisevat muita kokeilemaan pölyttäjäpeltojen viljelyä.
esko solaranta
mistä saa siemeniä ja voiko palstassa olla muitakin kukkia ala 1ha.kiitos
Nora / Hello honey
Hei!
Siemeniä saa esimerkiksi paikallisista maatalouskaupoista (Lantmännen Agro, Hankkija) ja verkkokaupoista (Suomen niittysiemen: https://niittysiemen.fi/fi/).
Käytin itse hunajakukkaa, valko- ja alsikeapilaa sekä valkomesikkää. Muitakin kukkia voisi toki tuossa seoksessa olla. Olen toisessa artikkelissa kertonut lisää kasvien valinnasta ja käyttämästäni siemenseoksesta: https://hellohoney.fi/fi/2019/09/18/mesikasvikesannon-perustaminen-osa-2-kasvien-valinta/
Aiheeseen liittyvät
Mehiläispesän vuokraus yritykselle
Yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta. Tämä näkyy vastuullisuusohjelmien, kiristyneen lainsäädännön ja toivottavasti myös käytännön tekojen kautta. Mehiläispesän vuokraus yritykselle tukee mehiläisten arvokkainta työtä, nimittäin pölytystyötä. Jopa 75 % maailman ruokakasveista hyötyy mehiläispölytyksestä ja mehiläisillä on suuri merkitys myös luonnonkasvien pölyttäjinä. Mehiläispesän vuokraus yritykselle lisää pölytystyötä juuri mehiläispesän lähialueen kasveille. Millaiselle yritykselle mehiläispesän vuokraus sopii? Tärkeintä… Lue lisää
Oodi mehiläistarhaajalle
Olipa kerran mehiläistarhaaja, joka vihasi luontoa, koska siellä oli muurahaisia vihasi metsää, koska siellä oli karhuja vihasi luonnonsuojelijoita, koska he suojelivat karhuja vihasi metsänomistajia, koska karhut asuvat metsässä vihasi maanviljelijöitä, koska he levittivät kasvinsuojeluaineita vihasi muita mehiläistarhaajia, koska heidän mielipiteensä olivat vääriä vihasi mehiläistarvikekauppoja, koska ne olivat ahneita vihasi ruokakauppoja, koska ne olivat ahneita,… Lue lisää
Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa
Tykkään raottaa ovea ammattikuntani takahuoneeseen. Tämä teksti on julkaistu pääkirjoituksena 14.4.2020 ilmestyneessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mehiläinen-lehdessä nro 2/2020. Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa Suomalaiset ovat rajoittaneet kokoontumiset kymmeneen yksilöön ja pysyttelevät sisätiloissa. “Vältä sosiaalisia kontakteja. Saat ulkoilla, kunhan et tapaa muita ihmisiä”, kuului hallituksen ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Ajattelin uuden mehiläistarhauskauden nousseen pääuutisiin, sillä kuvaus sopii… Lue lisää