Tykkään raottaa ovea ammattikuntani takahuoneeseen. Tämä teksti on julkaistu pääkirjoituksena 14.4.2020 ilmestyneessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mehiläinen-lehdessä nro 2/2020.
Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa
Suomalaiset ovat rajoittaneet kokoontumiset kymmeneen yksilöön ja pysyttelevät sisätiloissa. “Vältä sosiaalisia kontakteja. Saat ulkoilla, kunhan et tapaa muita ihmisiä”, kuului hallituksen ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Ajattelin uuden mehiläistarhauskauden nousseen pääuutisiin, sillä kuvaus sopii moniin mehiläishoitajiin. Alallamme on kahdenlaisia tyyppejä: niitä, joille sosiaalinen etäytyminen on luonteenpiirre, ja niitä, jotka risteilevät kissanristiäisistä toiseen eivätkä koskaan vaikene. Kuulun muuten jälkimmäisiin, kumpaan ryhmään sinä kuulut?
Tätä kirjoittaessani suunnittelen peruskurssilaisille järjestettäviä etäkoulutuksia. Nykyään monet asiat voi hoitaa etänä ja verkossa, mutta mehiläisalalla digimahdollisuudet on toistaiseksi hyödynnetty huonosti. On hyvä joutua pois mukavuusalueeltaan ja ravistella totuttuja käyttäytymismalleja. Muistutan kuitenkin, että kahvinjuontia ja lounaan syömistä ei vieläkään voi hoitaa etänä ja verkossa, joten tauota työpäiväsi.
Myynnin kannalta vallitseva poikkeustilanne on hunajantuottajan lottovoitto. Nyt kotimainen hunaja liikkuu. Takana on hyvä satovuosi, joten hunajaa myös riittää halukkaille, vaikka kuluttajat ostaisivatkin normaalia enemmän. Perinteisesti hunajan kysyntä kulkee käsi kädessä kuumien juomien sekä flunssakauden sesongin kanssa. Nyt elämme pidentynyttä flunssakautta.
Mahdollisuuksien lisäksi poikkeustilanne tuo alallemme haasteita. Ulkomaisen työvoiman saatavuus on arvoitus, kun rajat ovat kiinni. Monet kahvilat ja ravintolat ovat sulkeneet ovensa, joten sitä kautta hunajaa ei myydä. Henkilökohtaisen kokemukseni mukaan kahviloiden hunaja on useimmiten sitä “EU:ssa ja EU:n ulkopuolella” tuotetun hunajan sekoitusta. Voi harmi.
Kun hallitukselta tulivat viimeisimmät koronavirusta koskevat ohjeistukset, kalenterini tyhjeni kertaheitolla. Se vapautti aikaa kuva-arkistojen selaamiseen. Nyt on hyvä hetki fiilistellä mehiläis- ja kukka-aiheisia kuvia ja jakaa niitä sosiaaliseen mediaan. Mehiläinen edustaa ympäristöarvoja ja yhteisöllisyyttä ja on välttämätön osa useiden kasvien elinkiertoa. Olenkin ripotellut mehiläisaiheisia kuvia ja videoita pitkin nettiä ja sosiaalista mediaa. Ihmiset kaipaavat hyvää mieltä tuottavaa virtuaalista sisältöä, kun lähikontaktit on pidettävä minimissä.
Tulee se päivä, kun poikkeusolosuhteet purkautuvat. Silloin suomalaisen ruoantuottajan arvostus on huipussaan. Huoltovarmuus ja kotimaiset laatuelintarvikkeet ovat saaneet nostetta. Ikävää, että arvostuksen pitää tulla kriisin kautta. Ovatko asiat olleet liian pitkään liian hyvin? Mehiläishoitajissa on varmasti niitä, jotka muistavat vaikeammat ajat.
Jotkut asiat säilyvät muuttumattomina. Niin kuin kevät ja mehiläisten puhdistuslennot. Täällä hunajantuotannon ydinalueella Loimaalla ensimmäiset kaverit lentelivät naistenpäivänä. Loput odottelivat vielä pari viikkoa. Ensimmäisellä tarhakierroksella oli poikkeuksellisen hyvä fiilis. Puoli vuotta kestänyt lokakuu oli viimein saanut väistyä auringonpaisteen tieltä.
Nora Mäntysaari Johtokunnan jäsen Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa. Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi. Peltolohkot Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini ”mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto,… Lue lisää
Tämä tarina sai alkunsa treffeillä. Nimittäin Keskon järjestämillä Lähiruokatreffeillä, jonne vuosittain kootaan pientuottajia. Samaan aikaan oli käynnissä K-kampuksen esittely vaikuttajille, tuskinpa sattumaa. Olen jo parina vuonna edustanut ainoana mehiläistarhaajana hunaja-alaa Lähiruokatreffeillä. Esimerkiksi pienpaahtimoita ja pienpanimoita siellä on paikalla pilvin pimein. Kenties jonain päivänä hunaja on niin suuri trendi, että hunajantuottajista muodostuukin merkittävä osuus näytteilleasettajista. Puhetta… Lue lisää
Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi. Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset… Lue lisää
Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa
Tykkään raottaa ovea ammattikuntani takahuoneeseen. Tämä teksti on julkaistu pääkirjoituksena 14.4.2020 ilmestyneessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mehiläinen-lehdessä nro 2/2020.
Etänä, verkossa ja auringonpaisteessa
Suomalaiset ovat rajoittaneet kokoontumiset kymmeneen yksilöön ja pysyttelevät sisätiloissa. “Vältä sosiaalisia kontakteja. Saat ulkoilla, kunhan et tapaa muita ihmisiä”, kuului hallituksen ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Ajattelin uuden mehiläistarhauskauden nousseen pääuutisiin, sillä kuvaus sopii moniin mehiläishoitajiin. Alallamme on kahdenlaisia tyyppejä: niitä, joille sosiaalinen etäytyminen on luonteenpiirre, ja niitä, jotka risteilevät kissanristiäisistä toiseen eivätkä koskaan vaikene. Kuulun muuten jälkimmäisiin, kumpaan ryhmään sinä kuulut?
Tätä kirjoittaessani suunnittelen peruskurssilaisille järjestettäviä etäkoulutuksia. Nykyään monet asiat voi hoitaa etänä ja verkossa, mutta mehiläisalalla digimahdollisuudet on toistaiseksi hyödynnetty huonosti. On hyvä joutua pois mukavuusalueeltaan ja ravistella totuttuja käyttäytymismalleja. Muistutan kuitenkin, että kahvinjuontia ja lounaan syömistä ei vieläkään voi hoitaa etänä ja verkossa, joten tauota työpäiväsi.
Myynnin kannalta vallitseva poikkeustilanne on hunajantuottajan lottovoitto. Nyt kotimainen hunaja liikkuu. Takana on hyvä satovuosi, joten hunajaa myös riittää halukkaille, vaikka kuluttajat ostaisivatkin normaalia enemmän. Perinteisesti hunajan kysyntä kulkee käsi kädessä kuumien juomien sekä flunssakauden sesongin kanssa. Nyt elämme pidentynyttä flunssakautta.
Mahdollisuuksien lisäksi poikkeustilanne tuo alallemme haasteita. Ulkomaisen työvoiman saatavuus on arvoitus, kun rajat ovat kiinni. Monet kahvilat ja ravintolat ovat sulkeneet ovensa, joten sitä kautta hunajaa ei myydä. Henkilökohtaisen kokemukseni mukaan kahviloiden hunaja on useimmiten sitä “EU:ssa ja EU:n ulkopuolella” tuotetun hunajan sekoitusta. Voi harmi.
Kun hallitukselta tulivat viimeisimmät koronavirusta koskevat ohjeistukset, kalenterini tyhjeni kertaheitolla. Se vapautti aikaa kuva-arkistojen selaamiseen. Nyt on hyvä hetki fiilistellä mehiläis- ja kukka-aiheisia kuvia ja jakaa niitä sosiaaliseen mediaan. Mehiläinen edustaa ympäristöarvoja ja yhteisöllisyyttä ja on välttämätön osa useiden kasvien elinkiertoa. Olenkin ripotellut mehiläisaiheisia kuvia ja videoita pitkin nettiä ja sosiaalista mediaa. Ihmiset kaipaavat hyvää mieltä tuottavaa virtuaalista sisältöä, kun lähikontaktit on pidettävä minimissä.
Tulee se päivä, kun poikkeusolosuhteet purkautuvat. Silloin suomalaisen ruoantuottajan arvostus on huipussaan. Huoltovarmuus ja kotimaiset laatuelintarvikkeet ovat saaneet nostetta. Ikävää, että arvostuksen pitää tulla kriisin kautta. Ovatko asiat olleet liian pitkään liian hyvin? Mehiläishoitajissa on varmasti niitä, jotka muistavat vaikeammat ajat.
Jotkut asiat säilyvät muuttumattomina. Niin kuin kevät ja mehiläisten puhdistuslennot. Täällä hunajantuotannon ydinalueella Loimaalla ensimmäiset kaverit lentelivät naistenpäivänä. Loput odottelivat vielä pari viikkoa. Ensimmäisellä tarhakierroksella oli poikkeuksellisen hyvä fiilis. Puoli vuotta kestänyt lokakuu oli viimein saanut väistyä auringonpaisteen tieltä.
Nora Mäntysaari
Johtokunnan jäsen
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Aiheeseen liittyvät
Mesikasvikesannon perustaminen osa 3: viljely
Mesikasvikesannon viljely on hetkeen toivotuimpia tekstejä. Sarjan aiemmassa artikkelissa pohdittiin kasvivalintoja mesikasvikesantoon ja ensimmäisessä artikkelissa syitä sille, miksi mesikasvikesanto kannattaa perustaa. Parahin maanviljelijä, mökkeilijä, omakotitaloasuja ja maanviljelijän naapuri. Tässä on yksityiskohtaisesti koottuna ensimmäisen vuoden kokemukseni mesikasvien viljelystä, toivottavasti koet artikkelin hyödylliseksi. Peltolohkot Kaikki lähtee maaperästä eli peltolohkojen valinnasta. Projektiini ”mesikasvikesannon viljely” valikoitui kolme lohkoa: pihapelto,… Lue lisää
Kesä Kreetta Järvenpään matkassa
Tämä tarina sai alkunsa treffeillä. Nimittäin Keskon järjestämillä Lähiruokatreffeillä, jonne vuosittain kootaan pientuottajia. Samaan aikaan oli käynnissä K-kampuksen esittely vaikuttajille, tuskinpa sattumaa. Olen jo parina vuonna edustanut ainoana mehiläistarhaajana hunaja-alaa Lähiruokatreffeillä. Esimerkiksi pienpaahtimoita ja pienpanimoita siellä on paikalla pilvin pimein. Kenties jonain päivänä hunaja on niin suuri trendi, että hunajantuottajista muodostuukin merkittävä osuus näytteilleasettajista. Puhetta… Lue lisää
Mehiläistarhat esittelyssä: Katrinebergin kartano
Haluatko tietää, missä nauttimasi hunaja tuotettiin? Uskon läpinäkyvyyteen, siispä ajattelin esitellä mehiläistarhapaikkani. Niitä löytyy sekä kaupungista että maaseudulta. Edustettuna on sekä Uusimaa että Varsinais-Suomi. Mehiläistarha on usean mehiläispesän rykelmä Olet saattanut miettiä, missä mehiläispesiä tai mehiläistarhoja ylipäätään on? Niitä on ihan kaikkialla. Ennen elämäni ensimmäistä pesäkäyntiä en mielestäni ollut nähnyt ikinä mehiläispesää. Kun hankin ensimmäiset… Lue lisää