Kukkasipuleiden tilaukset mielessä? Eikä aavistustakaan, mitkä olisivat pölyttäjille mieluisia vaihtoehtoja? Et ole yksin. Netistä löytyy hävettävän huonosti tietoa pölyttäjien suosimista puutarhakasveista.
Minulla meni tovi kartoittaessani mehiläisille mieluisia puutarhakasveja. Lähtötietoni oli pyöreä nolla. Pyrin huomioimaan pihani kukkavalikoimassa puutarhan pölyttäjät. Tämä artikkeli meinasi lipsahtaa pitkäksi, joten päätin jakaa sen useampaan osaan.
Ensimmäinen osa käsittelee kevään pieniä sipulikukkia:
lumikello
helmililja
sinililja
kevättähti
talventähti
krookus
Koska pölyttäjille tulisi olla ravintoa tarjolla?
Pölyttäjien ravinnonhankinnan kannalta haastavinta aikaa ovat kevät ja syksy. Kesällä Suomen luonnossa riittää kyllä kukkijoita. Olen selvittänyt hyviä pölyttäjäkasveja nimenomaan mehiläisten näkökulmasta. Usein samat kasvit ovat houkuttelevia myös perhosille, kimalaisille ja muille pölyttäjille. Mehiläinen on pölyttäjänä lyhytkielinen ja sikäli vaativampi ravintokukkien suhteen kuin jotkut toiset pölyttäjät.
Kevään pienet sipulikasvit
Keväällä mehiläisillä on pulaa ravinnosta. Mehiläispesästä alkaa ehtyä talviruoka, eivätkä kylmät kelit vielä mahdollista pitkiä ravinnonkeruumatkoja. Tärkein kukkija luonnossa on paju. Ahkera pajukoiden raivaaminen ei ole mehiläisten kannalta hyvä juttu.
Puutarhan pölyttäjät hyötyvät keväällä kukkivista kasveista. Pienet sipulikukat voivat olla talven jäljiltä kohmeisen pölyttäjän pelastus. Puutarhasuunnittelun kannalta aikaisia sipulikukkia ei kannata sivuuttaa.
Tyypillisin istutusajankohta kevään sipulikukille on syksyllä. Niitä on tarjolla keväälläkin ja silloin ne voi mainiosti istuttaa laatikoihin ja ruukkuihin. Jos haluaa, että puutarhassa on mahdollisimman pitkä jakso kukintaa, on hyvä harkita näitä kevään ensimmäisiä kukkijoita.
Mikä parasta, pienet sipulikukat eivät vie paljoa tilaa. Ei siis huolta, vaikka käytössäsi olisi vain yksi parvekelaatikko. Siihenkin saa keväisen, pölyttäjiä houkuttelevan asetelman tehtyä.
Lumikello
Lumikello (Galanthus) on pihallani usein kevään ensimmäinen kukkija. Se on monivuotinen, valkoinen ja hyvin kaunis pieni sipulikasvi. Se puskee tiensä lumen läpi kukkiakseen ensimmäisenä. Lumikellolla on oma pakkasnestejärjestelmä, jonka vuoksi se pärjää lämpötilan ollessa miinuksella. Tämä kukka on mehiläisten herkku.
Lumikelloja voi asetella monivuotisten perennoiden ryhmiin tai hajalleen pitkin nurmikkoa. Keskeltä nurmea pilkistävät valkoiset kukat näyttävät todella hyvältä. Nurmikonleikkuuseen on vielä pitkä aika lumikellon kukinnasta, joten ei huolta, että upeat kukat jäisivät terän alle.
Helmililja
Helmililja (Muscari) on seuraava kukkija. Olet saattanut törmätä tähän kukkaan myös nimellä helmihyasintti. Helmililjaa on saatavilla sinisen ja valkoisen sävyissä ja se on monivuotinen kukkija. Olen nähnyt mehiläisten jopa jonottavan helmililjakukintoon.
Helmililjoista mehiläiset saavat runsaasti mettä, joten ei ihme, että se on mieluinen kasvi. Kukinto on hauskan terttumainen ja muodostuu pienistä pallomaisista kukista. Helmililja ei ole myrkyllinen – joillekin tämä voi olla tärkeä kriteeri puutarhakasveja valitessa.
Talventähti
Talventähti (Eranthis hyemalis) on esittelemistäni mehiläiskukista ainoa, josta minulla ei ole omaa kokemusta. Se on monivuotinen ja väriltään keltainen. Ulkoasunsa vuoksi se on tunnistettavissa helposti leinikkien sukuun kuuluvaksi. Kuten muutkin leinikit, myös talventähti on myrkyllinen.
Sinililja ja kevättähti
Sinililjat ja kevättähdet (Scilla) ovat hieman myöhäisempiä, mutta suosittuja sipulikasveja. Niitä löytyy sinisinä, valkoisina ja vaaleanpunaisina. Eri ”Scilloja” on kymmeniä, joten usein käytän vain kasvisuvun nimeä kuvaamaan tietynnäköisiä kukkia. Scilloja löytyy monista perinneperennoista, joten nekin ovat monivuotisia.
Krookus
Pääsiäiskukkinakin käytettävät krookukset (Crocus) ovat mehiläisten mieleen. Krookuksista mehiläiset saavat runsaasti siitepölyä, joka on tärkeä proteiininlähde niille.
Valitettavasti narsisseista puutarhan pölyttäjät eivät saa juuri mitään. Siksi käytän ulos tulevissa pääsiäisasetelmissa krookuksia. Niissä on runsas värivalikoima ja tämäkin pieni sipulikukka on monivuotinen. Ehkä sinäkin voisit harkita krookuksia narsissien sijaan tai yhdessä niiden kanssa? Pölyttäjät kiittävät.
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää
Mitä mehiläiset tekevät juuri nyt? Mietit ehkä, vaipuvatko ne talviuneen, horrokseen vai kuolevatko pois? Mehiläiset ovat koko syksyn ja talven hereillä. Ne eivät lennä, vaan viettävät jopa puoli vuotta mehiläispesän sisällä. Talvipallo Mehiläiset ovat pesässä tiiviissä talvipallossa toisiaan lämmittäen. Talvipallo on mehiläiskuningattaren ympärille muodostunut naarasmehiläisten eli työläisten muodostelma. Mehiläiset värisevät talvipallossa tuottaen lämpöä tarpeen mukaan.… Lue lisää
Yksi mehiläistarhauksen suurimpia hämmästyksiä oli oivallus, että mehiläisrotuja on erilaisia. Kun aloitin mehiläistarhauksen, halusin ehdottomasti hankkia pohjolan tummia mehiläisiä. Pohjolan tumma mehiläinen eli musta mehiläinen kiinnosti, koska se on maatiaisrotu. Vähän kuin maatiaiskanat tai kyyttölehmät ovat alkuperäisrotuja. Olin myös kuullut rodun uhanalaisuudesta ja halusin tehdä oman osuuteni mustan mehiläisen suojelutyön eteen. Otin tuolloin yhteyttä rodun… Lue lisää
Puutarhan pölyttäjät pitävät kevään pienistä sipulikukista
Kukkasipuleiden tilaukset mielessä? Eikä aavistustakaan, mitkä olisivat pölyttäjille mieluisia vaihtoehtoja? Et ole yksin. Netistä löytyy hävettävän huonosti tietoa pölyttäjien suosimista puutarhakasveista.
Minulla meni tovi kartoittaessani mehiläisille mieluisia puutarhakasveja. Lähtötietoni oli pyöreä nolla. Pyrin huomioimaan pihani kukkavalikoimassa puutarhan pölyttäjät. Tämä artikkeli meinasi lipsahtaa pitkäksi, joten päätin jakaa sen useampaan osaan.
Ensimmäinen osa käsittelee kevään pieniä sipulikukkia:
Koska pölyttäjille tulisi olla ravintoa tarjolla?
Pölyttäjien ravinnonhankinnan kannalta haastavinta aikaa ovat kevät ja syksy. Kesällä Suomen luonnossa riittää kyllä kukkijoita. Olen selvittänyt hyviä pölyttäjäkasveja nimenomaan mehiläisten näkökulmasta. Usein samat kasvit ovat houkuttelevia myös perhosille, kimalaisille ja muille pölyttäjille. Mehiläinen on pölyttäjänä lyhytkielinen ja sikäli vaativampi ravintokukkien suhteen kuin jotkut toiset pölyttäjät.
Kevään pienet sipulikasvit
Keväällä mehiläisillä on pulaa ravinnosta. Mehiläispesästä alkaa ehtyä talviruoka, eivätkä kylmät kelit vielä mahdollista pitkiä ravinnonkeruumatkoja. Tärkein kukkija luonnossa on paju. Ahkera pajukoiden raivaaminen ei ole mehiläisten kannalta hyvä juttu.
Puutarhan pölyttäjät hyötyvät keväällä kukkivista kasveista. Pienet sipulikukat voivat olla talven jäljiltä kohmeisen pölyttäjän pelastus. Puutarhasuunnittelun kannalta aikaisia sipulikukkia ei kannata sivuuttaa.
Tyypillisin istutusajankohta kevään sipulikukille on syksyllä. Niitä on tarjolla keväälläkin ja silloin ne voi mainiosti istuttaa laatikoihin ja ruukkuihin. Jos haluaa, että puutarhassa on mahdollisimman pitkä jakso kukintaa, on hyvä harkita näitä kevään ensimmäisiä kukkijoita.
Mikä parasta, pienet sipulikukat eivät vie paljoa tilaa. Ei siis huolta, vaikka käytössäsi olisi vain yksi parvekelaatikko. Siihenkin saa keväisen, pölyttäjiä houkuttelevan asetelman tehtyä.
Lumikello
Lumikello (Galanthus) on pihallani usein kevään ensimmäinen kukkija. Se on monivuotinen, valkoinen ja hyvin kaunis pieni sipulikasvi. Se puskee tiensä lumen läpi kukkiakseen ensimmäisenä. Lumikellolla on oma pakkasnestejärjestelmä, jonka vuoksi se pärjää lämpötilan ollessa miinuksella. Tämä kukka on mehiläisten herkku.
Lumikelloja voi asetella monivuotisten perennoiden ryhmiin tai hajalleen pitkin nurmikkoa. Keskeltä nurmea pilkistävät valkoiset kukat näyttävät todella hyvältä. Nurmikonleikkuuseen on vielä pitkä aika lumikellon kukinnasta, joten ei huolta, että upeat kukat jäisivät terän alle.
Helmililja
Helmililja (Muscari) on seuraava kukkija. Olet saattanut törmätä tähän kukkaan myös nimellä helmihyasintti. Helmililjaa on saatavilla sinisen ja valkoisen sävyissä ja se on monivuotinen kukkija. Olen nähnyt mehiläisten jopa jonottavan helmililjakukintoon.
Helmililjoista mehiläiset saavat runsaasti mettä, joten ei ihme, että se on mieluinen kasvi. Kukinto on hauskan terttumainen ja muodostuu pienistä pallomaisista kukista. Helmililja ei ole myrkyllinen – joillekin tämä voi olla tärkeä kriteeri puutarhakasveja valitessa.
Talventähti
Talventähti (Eranthis hyemalis) on esittelemistäni mehiläiskukista ainoa, josta minulla ei ole omaa kokemusta. Se on monivuotinen ja väriltään keltainen. Ulkoasunsa vuoksi se on tunnistettavissa helposti leinikkien sukuun kuuluvaksi. Kuten muutkin leinikit, myös talventähti on myrkyllinen.
Sinililja ja kevättähti
Sinililjat ja kevättähdet (Scilla) ovat hieman myöhäisempiä, mutta suosittuja sipulikasveja. Niitä löytyy sinisinä, valkoisina ja vaaleanpunaisina. Eri ”Scilloja” on kymmeniä, joten usein käytän vain kasvisuvun nimeä kuvaamaan tietynnäköisiä kukkia. Scilloja löytyy monista perinneperennoista, joten nekin ovat monivuotisia.
Krookus
Pääsiäiskukkinakin käytettävät krookukset (Crocus) ovat mehiläisten mieleen. Krookuksista mehiläiset saavat runsaasti siitepölyä, joka on tärkeä proteiininlähde niille.
Valitettavasti narsisseista puutarhan pölyttäjät eivät saa juuri mitään. Siksi käytän ulos tulevissa pääsiäisasetelmissa krookuksia. Niissä on runsas värivalikoima ja tämäkin pieni sipulikukka on monivuotinen. Ehkä sinäkin voisit harkita krookuksia narsissien sijaan tai yhdessä niiden kanssa? Pölyttäjät kiittävät.
Muita vinkkejä pölyttäjien auttamiseen löydät blogitekstistäni Näin pelastat pölyttäjät.
Aiheeseen liittyvät
Mustan mehiläisen hunaja
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää
Mehiläisten syksy
Mitä mehiläiset tekevät juuri nyt? Mietit ehkä, vaipuvatko ne talviuneen, horrokseen vai kuolevatko pois? Mehiläiset ovat koko syksyn ja talven hereillä. Ne eivät lennä, vaan viettävät jopa puoli vuotta mehiläispesän sisällä. Talvipallo Mehiläiset ovat pesässä tiiviissä talvipallossa toisiaan lämmittäen. Talvipallo on mehiläiskuningattaren ympärille muodostunut naarasmehiläisten eli työläisten muodostelma. Mehiläiset värisevät talvipallossa tuottaen lämpöä tarpeen mukaan.… Lue lisää
Mustien mehiläisten matkassa
Yksi mehiläistarhauksen suurimpia hämmästyksiä oli oivallus, että mehiläisrotuja on erilaisia. Kun aloitin mehiläistarhauksen, halusin ehdottomasti hankkia pohjolan tummia mehiläisiä. Pohjolan tumma mehiläinen eli musta mehiläinen kiinnosti, koska se on maatiaisrotu. Vähän kuin maatiaiskanat tai kyyttölehmät ovat alkuperäisrotuja. Olin myös kuullut rodun uhanalaisuudesta ja halusin tehdä oman osuuteni mustan mehiläisen suojelutyön eteen. Otin tuolloin yhteyttä rodun… Lue lisää