”Onko tämä raakahunajaa?” – kysymys, jolla saat tarhaajan kuin tarhaajan vetämään syvää henkeä. Nopea suullinen vastaus tähän on ”kyllä”. Olen kysynyt ehkä juuri sinulta, mitä tarkoitat tällä kysymyksellä. Tähän mennessä sinä olet monien muiden tavoin halunnut tietää, onko hunaja kuumennettua.
EU:n hunajadirektiivi
Suomessa hunajaa ei saa voimakkaasti kuumentaa, jos sitä meinaa vielä myydä nimellä ”hunaja”. Minua velvoittaa EU:n hunaja-asetus. Se määrittelee, mitä kauppanimiä hunajasta saa käyttää, miten sitä saa käsitellä ja millaista hunajan on oltava koostumukseltaan. Selustasi on jo turvattu, sillä Suomessa hunajaa ei saa pastöroida eikä siihen saa lisätä esimerkiksi säilöntäaineita.
EU:ssa ei ole määritelty, mitä raakahunaja tarkoittaa. Se johtuu siitä, että meillä on jo olemassa seikkaperäinen hunaja-asetus siitä, mitä ylipäätään saa kutsua hunajaksi. Jo tässä hunaja-asetuksessa täyttyvät ne kriteerit, joita kuluttajat liittävät raakahunajaan.
Raw honey
USA:ssa hunajan pastörointi eli kuumentaminen hetkellisesti korkeaan lämpötilaan on tavallista. Sitä tehdään, jotta hunajasta saadaan mikro-organismit tuhottua ja rakenne muutettua pysyvästi juoksevaksi. Samalla menetetään osa hunajan terveysvaikutuksista esimerkiksi tuhoutuvien entsyymien myötä. Ollaan aika kaukana mehiläispesästä kerätystä hunajasta, eikö?
Tämän trendin vastapainoksi tuli ”raaka-ajattelu”. Jenkeissä raakahunaja on määritelty ja siitä käytetään nimitystä ”raw honey”. Meillä se voisi tarkoittaa samaa kuin käsittelemätön hunaja. Valtaosa kaikesta kotimaisesta hunajasta on juuri sellaista. Meillä ei oikeastaan ole olemassa raakahunajaa, koska meidän ”hunaja” on pitkälti sama kuin heidän ”raw honey”. Täällä ei hunajan kanssa ole lähdetty hulluttelemaan, vaan on arvostettu mehiläisten tekemää hienoa tuotetta.
Raaka hunaja vai raakahunaja?
Raaka hunaja tarkoittaa mehiläistarhauksessa sitä, että hunaja on liian kosteaa kerättäväksi. Mehiläiset eivät siis ole haihduttaneet keräämästään medestä riittävästi vettä. Hunaja ei ole vielä valmista eli kypsää kerättäväksi. Jos sen tällaisenaan purkittaa, ei se tule säilymään parasta ennen –päiväykseen asti.
Raakahunaja taas on kuluttajien keksimä termi. Etuliitteenä ”raaka” tarkoitti alun alkaen kuumentamatonta. Nykyään sitä käytetään adjektiivin tavoin ja moni liittää sen terveellisyyteen ja luonnollisuuteen. Sana ”raaka” herättää paljon positiivisia mielleyhtymiä elintarvikkeista puhuttaessa, vaikka sanana se on hyvin abstrakti. Koska ”raakahunajaa” ei ole Suomessa määritelty, ei se oikeastaan tarkoita täällä mitään.
Jos markkinoisin hunajaani raakahunajana, saisin seuraavaksi yhteydenoton Elintarviketurvallisuusvirastosta. Täältä voit lukea, miten Evira on kommentoinut termin käyttöä.
Välillä tuntuu vaikealta olla kuluttajien ja elintarvikesäädösten välissä. Olkapäälläni istuu pieni virkamies. Toisaalta ymmärrän kuluttajien raakahunajaa koskevia kysymyksiä, koska onhan raakasuklaatakin ja muita elintarvikkeita samalla etuliitteellä.
”Miksi hunaja on valkoista?” on yleisin hunajamaistatuksissa saamani kysymys. Hunajani väri herättää ihmetystä ja ihastusta. Tämän toivepostauksen avulla pyrin avaamaan, mitkä tekijät vaikuttavat hunajan väriin. Hunajan väri voi vaihdella luonnostaan valkoisesta lähes mustaan. Väri voi olla tyypiltään läpikuultava, puolihimmeä tai täyteläinen. Jos siis olet kuullut tai luullut jonkin olevan ”hunajanväristä”, niin nyt tiedät paremmin. Tällaista… Lue lisää
Tämä artikkeli on uudistettu 20.12.2018. Suuren näkyvyyden myötä tulee suuri vastuu. Haluan tietojen olevan ajan tasalla, jotta saat niistä suurimman hyödyn. Maailma muuttuu; nyt mehiläisvahavaluja on saatavana päivittäistavarakaupoistakin. Perinteinen tinakenkä kielletään Odotitko lapsena malttamattomana tinan valamista uutenavuotena? Minä odotin. Lapsuuteni uudenvuoden kiistaton sisätiloissa tapahtuva kohokohta oli tinan valaminen. Hevosenkengän muotoinen tina laitettiin metalliselle minikokoiselle tinapannulle,… Lue lisää
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää
Raakahunajaa ei ole olemassa
”Onko tämä raakahunajaa?” – kysymys, jolla saat tarhaajan kuin tarhaajan vetämään syvää henkeä. Nopea suullinen vastaus tähän on ”kyllä”. Olen kysynyt ehkä juuri sinulta, mitä tarkoitat tällä kysymyksellä. Tähän mennessä sinä olet monien muiden tavoin halunnut tietää, onko hunaja kuumennettua.
EU:n hunajadirektiivi
Suomessa hunajaa ei saa voimakkaasti kuumentaa, jos sitä meinaa vielä myydä nimellä ”hunaja”. Minua velvoittaa EU:n hunaja-asetus. Se määrittelee, mitä kauppanimiä hunajasta saa käyttää, miten sitä saa käsitellä ja millaista hunajan on oltava koostumukseltaan. Selustasi on jo turvattu, sillä Suomessa hunajaa ei saa pastöroida eikä siihen saa lisätä esimerkiksi säilöntäaineita.
EU:ssa ei ole määritelty, mitä raakahunaja tarkoittaa. Se johtuu siitä, että meillä on jo olemassa seikkaperäinen hunaja-asetus siitä, mitä ylipäätään saa kutsua hunajaksi. Jo tässä hunaja-asetuksessa täyttyvät ne kriteerit, joita kuluttajat liittävät raakahunajaan.
Raw honey
USA:ssa hunajan pastörointi eli kuumentaminen hetkellisesti korkeaan lämpötilaan on tavallista. Sitä tehdään, jotta hunajasta saadaan mikro-organismit tuhottua ja rakenne muutettua pysyvästi juoksevaksi. Samalla menetetään osa hunajan terveysvaikutuksista esimerkiksi tuhoutuvien entsyymien myötä. Ollaan aika kaukana mehiläispesästä kerätystä hunajasta, eikö?
Tämän trendin vastapainoksi tuli ”raaka-ajattelu”. Jenkeissä raakahunaja on määritelty ja siitä käytetään nimitystä ”raw honey”. Meillä se voisi tarkoittaa samaa kuin käsittelemätön hunaja. Valtaosa kaikesta kotimaisesta hunajasta on juuri sellaista. Meillä ei oikeastaan ole olemassa raakahunajaa, koska meidän ”hunaja” on pitkälti sama kuin heidän ”raw honey”. Täällä ei hunajan kanssa ole lähdetty hulluttelemaan, vaan on arvostettu mehiläisten tekemää hienoa tuotetta.
Raaka hunaja vai raakahunaja?
Raaka hunaja tarkoittaa mehiläistarhauksessa sitä, että hunaja on liian kosteaa kerättäväksi. Mehiläiset eivät siis ole haihduttaneet keräämästään medestä riittävästi vettä. Hunaja ei ole vielä valmista eli kypsää kerättäväksi. Jos sen tällaisenaan purkittaa, ei se tule säilymään parasta ennen –päiväykseen asti.
Raakahunaja taas on kuluttajien keksimä termi. Etuliitteenä ”raaka” tarkoitti alun alkaen kuumentamatonta. Nykyään sitä käytetään adjektiivin tavoin ja moni liittää sen terveellisyyteen ja luonnollisuuteen. Sana ”raaka” herättää paljon positiivisia mielleyhtymiä elintarvikkeista puhuttaessa, vaikka sanana se on hyvin abstrakti. Koska ”raakahunajaa” ei ole Suomessa määritelty, ei se oikeastaan tarkoita täällä mitään.
Jos markkinoisin hunajaani raakahunajana, saisin seuraavaksi yhteydenoton Elintarviketurvallisuusvirastosta. Täältä voit lukea, miten Evira on kommentoinut termin käyttöä.
Välillä tuntuu vaikealta olla kuluttajien ja elintarvikesäädösten välissä. Olkapäälläni istuu pieni virkamies. Toisaalta ymmärrän kuluttajien raakahunajaa koskevia kysymyksiä, koska onhan raakasuklaatakin ja muita elintarvikkeita samalla etuliitteellä.
Lue lisää: samaa aihetta ovat käsitelleet ansiokkaasti Kemikaalicoctail ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto.
Mitä sinä tarkoitat raakahunajalla? Tulisiko mielestäsi kyseisen termin käyttö sallia?
Aiheeseen liittyvät
Miksi hunaja on valkoista?
”Miksi hunaja on valkoista?” on yleisin hunajamaistatuksissa saamani kysymys. Hunajani väri herättää ihmetystä ja ihastusta. Tämän toivepostauksen avulla pyrin avaamaan, mitkä tekijät vaikuttavat hunajan väriin. Hunajan väri voi vaihdella luonnostaan valkoisesta lähes mustaan. Väri voi olla tyypiltään läpikuultava, puolihimmeä tai täyteläinen. Jos siis olet kuullut tai luullut jonkin olevan ”hunajanväristä”, niin nyt tiedät paremmin. Tällaista… Lue lisää
Uudenvuoden mehiläisvaha korvaa tinan
Tämä artikkeli on uudistettu 20.12.2018. Suuren näkyvyyden myötä tulee suuri vastuu. Haluan tietojen olevan ajan tasalla, jotta saat niistä suurimman hyödyn. Maailma muuttuu; nyt mehiläisvahavaluja on saatavana päivittäistavarakaupoistakin. Perinteinen tinakenkä kielletään Odotitko lapsena malttamattomana tinan valamista uutenavuotena? Minä odotin. Lapsuuteni uudenvuoden kiistaton sisätiloissa tapahtuva kohokohta oli tinan valaminen. Hevosenkengän muotoinen tina laitettiin metalliselle minikokoiselle tinapannulle,… Lue lisää
Mustan mehiläisen hunaja
Mustan mehiläisen hunaja Mustan mehiläisen hunaja on harvinaisen alkuperäisrodun tuottamaa hunajaa. Musta mehiläinen on ensimmäinen Suomeen, Turun seudulle, 1750-luvulla tuotu mehiläinen. Alkuperäisrotumme lähes hävisi, kunnes muutama mehiläishoitaja alkoi suojella harvinaista mustaa mehiläistä. Tällä hetkellä noin 1 % mehiläishoitajista suojelee juuri mustaa mehiläistä. Miten tutustuin mustiin mehiläisiin? Innostuin mehiläistarhauksesta käytyäni agronomiopintojen yhteydessä vapaavalintaisen mehiläistarhauksen kurssin. Tuolla… Lue lisää